14.1.2009

Kouluruokaa

Vantaalla taistellaan yhdestä kalapuikosta, kovaksi on mennyt tämä maailma, perin kovaksi.

Käydessäni ensimmäistä luokkaa kansakoulua Latovainiossa ei meillä ollut kalapuikkoja. Usein oli velliä ja palanpainikkeeksi omaa leipää. Maitopullo oli myös omasta takaa. Onneksi puulämmitteinen luokkahuone oli sen verran viileä ettei maito ehtinyt järki paljoa lämmetä vielä aamupäivän tuntien aikana.

Ensimmäisellä luokalla teimme pulpetin päälle liinan jotta ruokailu saattoi tapahtua samassa paikassa jossa kirjoitimmekin. Pulpetin alla oli linkku jolla tason sai suoraksi. Käyrä mustepullo oli omassa kolossaan jottei se kaatunut lusikoiden huiskeessa.

Itse keittola oli erillinen rakennus ja lämmityksensä kanssa ongelmallinen. Viikonloppujen ja lomien aikana ei kukaan lämmittänyt sitä, joten holotna oli keittäjän siellä keittojaan keitellä, perin holotna. Pönttöuunin viive melkoinen ja hellan hohka kovin huonosäätöinen. Toppavaattein siellä sai pakkasella touhuilla.

Hiiret olivat myös ongelma. Hiljainen tila jossa ruokaa, -siis oiva atimapaikka metsänelävän atimoida. Aikuisten juttuja sivusta kuunnellen annoin itseni käsittää ja uskoa että jotkin koulun keittäjät olivat aiemmin kovastikin ruokaa myös omaan kattilakuntaansa kärränneet. Kiellettyä mutta luonnollista tuona puutteen ja kurjuuden aikana.

Nykyisin on helpompi tarkkailla kun on Exelit ja standardit. Kateuskin estää isompien lihaköntsäkkeiden anastuksen jos useampia henkilöitä on keittolassa.

Muistan kuinka ruokana oli mannavelliä ja opettaja kysyi Keijolta: -"No miltäs maistuu?"

"Hyi kuin hyvää" -Oli vastaus siihen.

3 kommenttia:

Marja-Leena kirjoitti...

Omilta kansakouluvuosiltani muistan, että hyvin usein oli makaronivelliä. Ei siinä monta sattumaa uiskennellut, mutta muutama kuitenkin. Ehkä sormin laskettava määrä.
Opparissa eli oppikoulussa toisella luokalla Raisiossa ei ollut aluksi kouluruokaa, syötiin vain eväitä, jos niitä oli. Koulua rakennettiin, keittiötä ei vielä ollut. Sitten kun oli, ruoka maksoi. Vanhempien piti se maksaa. Nykyisin kaikki on ilmaista. Omien eväidenkään tuominen ei ole kiellettyä nykyisinkään, jos kotoa sitten on jotain tuotavissa.

Nykykoulusta tuollainen uutinen on ikävä kuulla. Olisivat antaneet pojan pitää tuon ylimääräisen kalapuikkonsa. Olen valvovana opettajana päinvastoin yrittänyt usein saada poikia syömään edes jotain. Tosin kalapuikoista kai pidetäänkin, joten niitä ei kai ole ollut oppilasta kohden sitten kuin nuo kolme, mutta useat lapset nirsoilevat, eivätkä syö paljon mitään. Varmasti joku siellä oli ottanut vain kaksi kalapuikkoa. Terveet kasvavat pojat tarvitsevat ravintoa. Uutisen poika jäi sitten kokonaan ilman ruokaa. Aika pahalta kuulostaa. Voi olla ollut hankala poika, mutta ei se syömättömyydestä paremminkaan ala käyttäytyä. Tuli huonoa mainetta tälle koululle ja opettajille.

Ja sitten rikottiin ikkunakin. Vikaa on niin sysissä kuin sepissäkin. Lapsilla ei ole käytöstapoja eikä opettajilla kärsivällisyyttä.

Äijä kirjoitti...

Minä olen inan verran nuorempaa vuosikertaa, joten mustepulloja meillä ei enää ollut, joskin pulpetissa k.o. kapistuksen tila oli. Ja oikealla mustekynällä joskus kirjoitettiin, niissä oli sellaiset mustesäiliöt.

Mutta alaluokilla syötiin luokissa, sellainen ruokaliina ja käsipyyheliina piti kotoa tuoda, ja ensimmäisen ja toisen luokan käsityötunnilla sellaiset tehtiinkin tekemällä omat nimikirjaimet parsinneulaa ja villalankaa apuna käyttäen.

Sellaisen tapauksen muistan, että opettajat olivat sen verran peljättäväisiä, ettei isommin tullut mieleen pullikoida. Neljännellä luokalla ollessa sattui tapaus, että opettaja lähti pistäytymään asunnossaan ja antoi tehtäväksemme etsiä kartalta sisämaan kaupungit. Väittelimme, onko Vammala kauppala vai kaupunki, ja sanoin painokkaasti, että kauppala se on.

Opettaja tuli takaisin, ja haukkui meidät apinoiksi, kun melusimme, ja antoi minulle ja parille muulle pojalla tunnin jälki-istuntoa meluamisesta.

Sentään koulussa oli keskuslämmitys, se oli rakennettu joskus 1950-luvulla.

Murphy kirjoitti...

Niin.

Kauppala se taisi ollakin. Nuorempana kinatessa oli joskus pantava koko habitus peliin kun joku intti aivan itsestään selvää asiaa.

Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...