Niin.
Ennen kun ei ollut juurikaan betonia, tai simenttiä kuin Kalle Päätalo sanoisi, käytettiin kiveä perustuksissa, ja miksei koko tönössäkin.
Nykyisin tehdään nopeasti harkoista tai valetaan valmismuotteihin. Tulee suoraa ja vikkelään.
Ennen ei ollut niin kiirus. Kuinkahan kauan on tuollaisen sokkeli/alakerran kivien ladonta joskus 1800 luvun loppupuolella kestänyt? On tarvinnut hommata miehä lohkomaan kalliota ja kiikuttaa niitä reellä työmaalle. Siellä sitten alkaa kova valkkaus että yläreuna ja sivut etenisivät suorassa linjassa ja mahdollisimman isoilla paloilla tehtyinä.
Taitavaa se on ollut. Nyt näkee sellaisia retrotyylin kiviaitoja joissa vaan metalliverkkojen väliin pudotellaan kivenmurikoita. Onhan sekin jotain mutta taitoa ei niin viljati tarvita.
Muutoin: Tuo nurkanvaltaajapuu ei paljoa holjempaa kasvupaikkaa olisi voinut valita.
2 kommenttia:
Hulppea on tuo rakennus, kerta kaikkiaan.
Ne osasivat ennen. Tekivät kanavatkin sulkuineen semmoiset, että vieläkin ovat kunnossa. Tuli mieleen Keitele- Päijänne- kanavasta, jossa oli heti sen valmistuttua jotain ongelmia. Vaikka oli simentistä oikein venäläisten toimesta tehty.
Juu hulppea on käyttötarkoitus huomioiden, kun taitaa olla jokin paja tai vaja ihan alun alkaenkin.
Kirkkoihin ei nyt tässä voi verrata mutta täytyneepä ottaa muhkeampia kuvia toisista rakennuksista, tuosta tönöstä kahden kilometrin säteellä.
Tuossa on laastia sivelty raot täyteen joten kivien koko ei oikein kuvassa eroitu.
Lähetä kommentti