Tämä ravintolan vessa oli ahdettu entiseen rappukäytävään. Ovi aukesi sisäänpäin ja vain noin parikymmentä astetta kunnes kolahti pytyn reunaan. Käsienpesuallas oli muutama askelma ylempänä, tasanteellla josta kuvakin on otettu. Siisti mutta kapoinen.
Tässä taas perusvessa kukkineen ja kankaisine käsipyyhkeineen.
Sulkusalpa oli useimmiten manuaalinen ja luotettava, saattoi nähdä että ovi oli tosiaan teljetty. Tässä tapauksessa kiinnityskohtaa on siirretty parisen kertaa.
Kaikenkaikkiaan pytyn hydrostatiikka toimii erilailla kuin länsimaissa. Pytty on normaalisti puolillaan vettä. Kun sitten sen huuhtelee painonapista, nappia pitää pitkään pohjassa. Ensin vesi alkaa nousta ja tulee tunne että se tulvii yli äyräiden. Vesi alkaa kuitenkin pyöriä ja vajeta vääjäämättömästi kunnes putkisto haukkaa ilmaa, kuuluu korahdus ja jostain putkistoista virtaa takaisin se liki puoleenväliin ulottuva vesimäärä. Tässä vaiheessa tarvitaan joskus uusintahuuhtelu. Ei mikään vettä säästävä ratkaisu.
1 kommentti:
Aika helppoja vessakokemuksia.
Neukkuajan CCP:n Viipurin ja myös nykyajan Venäjän mm. Tomskin vessoista löytyy kuvia.
Tomskissa jouduin olemaan jalat ristissä ensimmäisenä vessajonossa kunnes edelliset asiakkaat olivat saaneet yhdyntänsä suoritettua.
Onneksi kaverilla nalli paloi nopeasti. Kuva löytyy jälkeenjääneestä lattialle heitetystä kortsusta.
Kuvia on myös jalanjälkivessoista eri puolilta Etelä-Eurooppaa ja pohjois-Afrikkaa.
Lähetä kommentti