28.5.2014

Raparperi kivenä virtsatiehyeissä

Niin,

Raparperi sisältää oksaalihappoa jonka sanotaan voivan aiheuttaa virtsakiviä. -Näin varmaan teoriassa mutta virtsakiviä esiintyy yleisimmin vanhemmilla miehillä ja he eivät ole normaalisti raparperin suurkuluttajia. Lapsena popsin raparperiä harva se kesäpäivä kun niitä oli kotona puutarhassa eli Latovainiossa joltisenkin verran.

Minulla on ollut virtsakivikohtaus kaksi kertaa ja ensimmäinen jo 30-vuotiaana. Se olikin melkomoisen raju ja terveyskeskuksessa epäilivät vaikka mitä muuta vatsassa olevaa. Hyvin oli toispuoleinen pakotus ja viiltävä kipu, joten se oli lähtenyt toisesta munuaisaltaasta juuri liikkeelle. Jorvin röntgenissä se ei näkynyt kun ei kalkki näy helposti muutoinkaan.

Ambulanssi vei sinne ja siellä sain relaksanttipistoksen ja piti juoda paljon. Ulos tuleva virtsa sihdattiin, muttei se löytynyt. Taisi tulla myöhemmin omia aikojaan tai jäi tiehyen mutkaan odottamaan seuraavaa 15-vuotta myöhemmin tulevaa kohtausta.

Se oli lievempi ja seuraavana päivänä työpaikan kusiurinaalissa kuulin kun joku rapsahti. Ja ihme ja kumma se sipare, kuin korallinkappale jäi posliiniin esille. Puolentoistamillin kokoinen teräväkulmainen kokkare.
Oli se pitkän matkan taittanut ja reitin kulkenut, kuin uittotukki purouitossa joka välillä sumaakin aiheuttaen rantakiviin törmäillen valuu niputuspaikalle.

Maitoa en paljoakaan ole eläissäni juonut se lääkärin mukaan voi aiheuttaa ja juuri maitoa pitäisi juoda jos taas raparperiä syö. Josko se raparperin ja virtsakivien yhteys johtuukin runsaasta maidon lomottamisesta.

"Älä sitä sillai lomota!"  -saatettiin Latovainiossa sanoa jos joku joi paljon yhteen menoon mitä tahansa jota olisi itsekin halunnut.

Lomota -  onpas hassu sana juomiseen liittyen kuin tulen loimotus

4 kommenttia:

RH kirjoitti...

Mie sokeroin raparperit jonkin aikaa ennen piirakkataikinan päälle ripistelyä, ja niistä irtos sitten purkin pohjalle makiankirpeä liemi. Samalla niin hyvää ja niin pahaa! Kyllä sitä pari desiä tuli, mietin saanko kauhean närästyksen, mutta kaadoin kurkkuuni silti. Vettä päälle. Ei närästänyt, mutta odotellaan sitten niitä kiviä.

Murphy kirjoitti...

Niin,

Naisille tulee vain sappikiviä, en ole virtsakivistä kuullutkaan. Lyhyemmät ja paksummat putket tai sitten sapekkaammat liuottimet lienee.

Äijä kirjoitti...

Eri murteissa on viehkoja sanoja, niin kuin nyt vaikka tuo lomottaminen. Kielikorvallinen päättelee asiayhteydestä merkityksen.
Itselleni oli lounaismurteiden erinomasen syvämerkityksinen verbi "präkät" pitkään hämärä.
"Mää präkäsin koko ehtopäevä Wikströmmit käyntihi" kertoo sen, että henkilö on käyttänyt huomattavan määrän aikaa ja energiaa käynnistääkseen veneen keskimoottorin, mutta teknisen vian tai taitojen puutteen vuoksi onnistumisen kanssa on ollut vähän niin ja näin.

Kotoisessa keskisuomalaisessa tarkka kirjoitusasu voi taas hämätä. Olla verbin 3. Persoonan imperfekti kirjoitetaan ol ja lausutaan olj, j:n ollessa pehmeähkösti liudentuva.
Entäs peäperoate? Kirjoitettuna vaikeahko ymmärtää, mutta lausuttuna selvääkin selvempi.

Murphy kirjoitti...

Niin,

Prakaaminen taas on rikkoutumista nykyslangissa.

Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...