Kun ollaan tultu noin kilometri kuuman koululta , -tai vähän alle ollaan jo koulupiirin rajalla. Nikander kävi Terävän koulua mutta Koskenojan lapset kävi Kuuman koulua (silloista Latovainion koulua). Ollaan tultu siis Kuuman koulun suunnasta ja nyt pasteerataan Kolkantien risteyksen kohdalla mutta Humppilan ilmansuunnassa olevalla puolella tietä.
Siihen on pystytetty Koskenojan torppa joka itsenäistyi vuonna 1921. Kallen eli toisen isännän muistan hyvin. Oli uskovaisen oloinen ja keräsi moponsa kanssa aina yhteisvastuukeräyksiä talosta taloon. Laittoi itsensä aina ensimmäiseksi listaan isolla summalla ja ilman provisioita jaksoi kerätä uuraasti. Kuuleman mukaan oli kunnan parhaita kerääjiä. Muistan kun hän kertoi miten joissakin taloissa ei mielellään anneta ulkomaankohteisiin. "ensin soditaan ja sitten kerjätään rahaa" -sanoi jonkun sanoneen.
Kallella oli melko voimakas puheääni ja sen kyllä kuuli sisällekkin kun hän jutteli talonväen kanssa pihalla. Kalle oli taitava maamies. Osti Silvolalta lisämaata, -Uijamon ja lannoitti sitä hyvin. Vilja kasvoi ja kukoisti, paremmin kuin naapureilla. Valtavan ahkera mies.
Uijamoon tekivät poikansa kanssa latoon joskus 60-luvulla varmaankin Latovainion viimeisen olkikaton. Olisi se siinä vieläkin ellei koko olisi jostain syystä palanut. Ladossa ei ollut sähköjohtoja.
Kalle muutti eläkkeellä Forssaan jonne ikämiehenä myös kuoli. Löytyi kerrostalon varastotiloista kohtauksen saaneena. Erkki jatkaa talonpitoa, vuodesta 1968 alkaen. Koskenojalla kävin muutamia kertoja. Hain talkkunajauhoja. Kalle teki niitä riihessään ja niistä riitti kyläläisillekkin. Taitaa olla jo useampi vuosi siitä kun olen käynyt edes Latovainiossa, Koskenojalla en edes 70-luvulla.
Koskenojan tämä viimeinen sukupolvi onkin opiskellut ihan tappiin asti. On tohtoreita, -ainakin toinen kaksospojista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti