Prince Palace

Niin,

Jos tehdään niin tehdään marmorista ja jalopuusta. Siis oudolta se varmaan tuntuu paarialuokkaan kuuluvasta henkilökunnasta jos valtio ei tue heitä mutta joillakin on varaa rakentaa hulppeasti. Ovenavaajat välikerroksissakin ja aamiaistilassa hovimestari kulki ja tarkkaili henkilökunnan aktiviteettejä.

Tälläisen lihavan buddapatsaan olisi suomalaisetkin osanneet tehdä suomen asemasodan aikana  -puhdetöinä.

Bangkok katukalaa

Niin,

Kalan käsittely ja kauppa tapahtui paljolti ulkotiloissa. Oli myös yksi mies joka kuli polkupyörällä ja myi kuivattua kalaa. Ostaja kun ilmaantui niin hän mankeloi sen kalan littanaksi käsipelillä.

Hotellin parvekkeelta avautuva näkymä kertoi karulla tavalla ahtauden. Tuo osa li pääosin hedelmien ja juuresten tukkukauppoja.

Toisessa suunnassa alkoi heti vanhojen rakennusten jälkeen uudempaa rakennuskantaa.

Kyllähän tuonne sitä populaa mahtuu.

Bangkok on joen ja kanavien kaupunki

Niin,

Kanavat ovat ikiaikainen kulkureitti monessakin kulttuurissa. Hotellimme vieressä oli myös kanava tai kanavia ja niissä ei ollut ruuhkaa. Mitään yksityisliikennettä niissä en nähnyt.

Kanavat eivät lemunneet mutta vesi näytti viemärivedeltä.  Tässä kanavassa en nähnyt liikennettä.

Täydenkuun juhlan aikaan paikalliset täyttävät joen styroxlautoilla kelluvilla kynttilöillä. Seuraavana aamuna oli patopaikoissa ruuhkaa.

Virtaava vesi näyttikin sitten selkeämmältä.

Ihan hotellin vierestä lähti ja tuli tilavat vesibussit jatkuvana liikennevirtana.

Bangkok liikenne ja Runkkasen Routi

Niin,

Kaupungissa on ruuhkaa ja siksi kait Tuk-Tukit ovat täällä kapeampia ja kolmipyöräisiä.

Päivällä liikenne ei vielä ihan mahdotonta ole mutta aamulla ja illalla tiet ovat tukossa.

Krung Kasem Road



Välillä ehkä rytisee kun ihan keskikaupungilla myytiin auton kappaleita.

Toisaalta joissain paikoissa on tilaa vaikka panna maate.

Kuninkaan syntymäpäivät lähestyivät ja siksi joka paikassa myytiin keltaisia paitoja, niitä oli kymmenin tuhansin näillä nurkin ja koko maassa miljoonia. Jalkakäytävät oli otettu surutta kaiken tavaran myyntipisteiksi.

Niin, Bangkok

Niin,

Kun Van saapuu kaupunkialueelle se osuus kestää miltei saman kuin alkumatka. Kaupunkialue on niin laaja ja ydinalueella lisäksi liikennevalot pätkivät liikennettä niin että odotusaikoja on muutama ihan minuuttitolkulla. Kun on tottunut suomen liikenteeseen se tuntuu oudolta ja huomattavasti pidemmältä ajalta kuin kaupunkiasukkaista itsestään.

Maksullinen moottoritieosuus maksaa 50 baht, jonka kuski maksaa käteisellä auton ikkunasta. Kaistoja onkin sitten useita ja risteyskohdissa useissa tasoissa. Olisi se tottumattomalle painajainen josko sattuisi väärän kaistan valitsemaan ja ohi risteyksen menemään.

Victory Monumentille päästiin ja kun taksi tuli, hän ei suostunut mittaria päälle laittamaan, vaan tehtiin könttätarjous joka taisi olla liki neljännes mitä juuri olimme maksaneet 250 km matkasta. Kuski osasi hotelliin hyvin mutta vei meidät konferenssitorniosan ovesta, jolloin laukkujen kanssa piti kulkea hieman outoa reittiä. Vastaanottotiski oli vasta 11-kerros, koska alakerrokset olivat kaikki isoa vaatetukkukauppaa, jossa pienostajatkin  haahuilivat.

Siirtomaatyylinen interiööri, sisustus joskin jo hieman kulahtanut majoituspuolen osalta. Suomessa tällä hinnalla pääsee ehkä Varkauden matkustajakotiin .

32 kerrosta ja huoneemme oli 25. kerroksessa. Neljä KONE Oy:n rakentamaa nopeaa hissiä. Toimivat ilman kulkukorttia joten tyhmempikin osasi matkustaa.

Buddaa ja Kuningasta kunnioitettiin yleisissä tiloissa ja tuoretta ruokaa sekä suitsuketta heille tarjoiltiin.

11. kerroksessa oli uima-altaat sekä allasbaari. Oluen hinta kolminkertainen tottumaamme tasoon verraten. Täällä tosin saatiin kuittikin ja ALV sisältyi hintaan. Tuon reunan yli napsin kuvia kylästä ja niitä sitten myöhemmin.

Kaikki tiet vievät pois Hua Hinistä

Niin,

Siis jos asiaa katsoo Hua Hinin keskustasta. Ilmastoitu Bussi Bangkokiin maksaisi 300 bahtia joka ei ole paljoa 250 km matkasta. Se kuitenkin vie lentokentälle eikä Victory Monumentille joka on Bangkokin Skyrailin solmukohta.

Pienemmät Toyota vanit kuskaavat ihmisiä puolen tunnin välein juuri keskustaan ja vain 180 Bahtin hintaan. Mukavuus tosin ei ole samaa luokkaa ja matkalaukuillekaan ei ole liiaksi tiloja.

Paikalliset ihmiset käyttävät myös tuota tapaa koska se on nopeampi kuin juna jonka matka-aika on liki 5 tuntia.

Bussit lähtevät torin reunalta ja odotustiloihin ei ole turhia satsattu.

Henkilökunnalla ei ole univormuja eikä englantiakaan juuri osata mutta turvallista ja osaavaa kyytiä saa.

Tuossa on aikataulukyltti. Vanit ajelevat myös etelään ja vaikkapa Pattayalle. Luvut ovat aikavälejä ja Van pysähtyy muutaman kerran matkalla jos joku jää pois tai tulijoita on.

Edullinen bensiinin hinta ei selitä noin edullista kilometrihintaa yksin. Käyttämämme Van kulkikin kaasulla ja vaati yhden välitankkauksen. Se ei ollutkaan niin nopea toimenpide kuin bensiinitankkaus mutta samalla saattoi hieman jaloitella.

Lähtökuvat Hua Hin

Niin,

Ennen poistumistani ja ulostautumista Evergreen Boutugue hotellista, piti napata muutama kuva.

Kaikista kahdeksasta huoneesta oli näkymä uima-altaalle tummennettujen ikkunoiden läpi. Aula jossa uima-allas sijaitsi oli yhdeltä seinämältään avoin ja siellä oli jokin varastoalue. Parvekkeita ei huoneissa ollut.

Porrastasanteille oli tuotu ikiaikaisia arkkuja. Olisikohan jopa samaan tarkoitukseen rakennettuja kuin entisaikaiset kapioarkut suomessa. Lokerikkoja näissä oli ja krumeluurejakin.

Uima-altaan reunat oli koristeltu ruukuin ja kukkasin.Altaan syvyys oli noin 1,5 metriä.

Varsinaista aamiaisruokalaa ei ollut vaan se nautittiin tarjoiltuna tilassa olevien pöytien ääressä.

Tuk tuk tilattin ja 100 bahtin hintaan se vei meidät kolmen kilometrin päähän minivan-asemalle.