Kun Van saapuu kaupunkialueelle se osuus kestää miltei saman kuin alkumatka. Kaupunkialue on niin laaja ja ydinalueella lisäksi liikennevalot pätkivät liikennettä niin että odotusaikoja on muutama ihan minuuttitolkulla. Kun on tottunut suomen liikenteeseen se tuntuu oudolta ja huomattavasti pidemmältä ajalta kuin kaupunkiasukkaista itsestään.
Maksullinen moottoritieosuus maksaa 50 baht, jonka kuski maksaa käteisellä auton ikkunasta. Kaistoja onkin sitten useita ja risteyskohdissa useissa tasoissa. Olisi se tottumattomalle painajainen josko sattuisi väärän kaistan valitsemaan ja ohi risteyksen menemään.
Victory Monumentille päästiin ja kun taksi tuli, hän ei suostunut mittaria päälle laittamaan, vaan tehtiin könttätarjous joka taisi olla liki neljännes mitä juuri olimme maksaneet 250 km matkasta. Kuski osasi hotelliin hyvin mutta vei meidät konferenssitorniosan ovesta, jolloin laukkujen kanssa piti kulkea hieman outoa reittiä. Vastaanottotiski oli vasta 11-kerros, koska alakerrokset olivat kaikki isoa vaatetukkukauppaa, jossa pienostajatkin haahuilivat.
Siirtomaatyylinen interiööri, sisustus joskin jo hieman kulahtanut majoituspuolen osalta. Suomessa tällä hinnalla pääsee ehkä Varkauden matkustajakotiin .
32 kerrosta ja huoneemme oli 25. kerroksessa. Neljä KONE Oy:n rakentamaa nopeaa hissiä. Toimivat ilman kulkukorttia joten tyhmempikin osasi matkustaa.
Buddaa ja Kuningasta kunnioitettiin yleisissä tiloissa ja tuoretta ruokaa sekä suitsuketta heille tarjoiltiin.
11. kerroksessa oli uima-altaat sekä allasbaari. Oluen hinta kolminkertainen tottumaamme tasoon verraten. Täällä tosin saatiin kuittikin ja ALV sisältyi hintaan. Tuon reunan yli napsin kuvia kylästä ja niitä sitten myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti