Kahta pitkittäiskatua ajeli istuimilla varustettu lava-auto ees-taas parinkymmenen minuutin välein. Käden heilautus ja se pysähtyi, saatoi hypätä kyytiin. Jos se oli täynnä voi seisoskella takatuhdolla. Kun halusi jäädä pois, painoi nappia ja pysähtymisen jälkeen piti kävellä kuskin luokse ja ojentaa 10 bahtia. Näin teki myös paikalliset, mitään lippusysteemiä ei ollut. Autot olivat isompia kuin tämä, jotain Toyta Hi-lux luokkaa. Avolavan päälle oli tehty kehikko jossa oli rättikatto sekä takana astinlauta seisomapaikkoineen. Peräänajokolarissa siihen rusentuisi.
Retkiä ja tilausmatkoja varten päivysti kadun varressa useamallakin autolla ja soittaakin saattoi Kuisma ja Pu Lius.
Pu osasi hyvähkösti suomea kun oli asunut vuosia suomessa Kuisman vaimona. Thaimaaseen muuton jälkeen Kuisma, joka oli entinen suomen armeijan sotilas, oli kuollut ja Pu sanoi olevansa leski.
Kuvasin lavabussin kyydissä pääkadun liikennettä ja sattumalla Kuisman auto ilmestyi myös näköpiiriin. (kohdassa jossa liikenne pysähtyy toviksi liikennevalojen vuoksi)
Tuon vieressä olevan auton kulmarautalasti olisi ollut kuin nippu keihäitä jos kyseinen auto olisi tehnyt nokkakolarin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti