Pepe Thaimaassa

Jatkuvia junaonnettomuuksia Jokioisissa

Niin,

Viikonloppuna 80-vuotias mies törmäsi autollaan museojunaan. Aiemmin oli ikävä henkilövahinko vuonna 1908 joulukuussa kun 27-vuotias nainen jäi junan alle.

Tinkaaminen verissä, -latovainiolaisellakin.

Niin,

Se Latovainiolainen oli kova reissaamaan ja myös tinkaamaan. Joskus meni tuntikin hiuskamman hintaa tinkatessa niinkuin Jungin Kallellakin pari-kolme porsaanostossa.

Latovainiolainen oli Ranskassa kun viisaudenhammas alkoi vihoittelemaan ja oli pakko mennä yksityiselle klinikalle. Ne otti siellä röntgenin ja sanoivat että verenmyrkytys on varsin liki, se täytyy leikata Mösjöö on hyvä vaan ja onnistuu tänään ja voidaan nukuttaakin.

Latovainiolainen meinasi että palaa kotimaahan jotta Forssan sairaalassa ylilääkäri Soro tekisi operaation. Lentomatka kuitenkin tulehtuneen ikenen ja verenmyrkytysvaaran kanssa oli kauhistus ja hän kysyi klinikalta paljonko sellainen täällä klinikalla maksaisi?

Se on 1500 frangia sanoi fransmanni ja kirjoitti sen vielä paperillekin. Ohoh, sanoi Latovainiolainen ja löi käsiään yhteen. Tuolla hintaa pitäisi saada jo kultahammas suuhun ja avanne minun reistailevaan vatsaan.

Alkoi kova tinkaaminen ja hampaan jomotus vaan paheni. Lopulta klinikan henkilökunta suostui kun näkivät että mies voi kohta menehtyä verenmyrkytyksen edetessä. -Okay suostumme, sanoi klinikan johtaja.

Nopeasti tuli Latovainiolaiseltakin vastaus: -selvä on jos kahdella avanteella teette, ja sitten mies jo pyörtyikin.

-No ei pyörtyneen kanssa sitten enää neuvoteltu ja Latovainiolainen sai toivomansa lisäoperaatiot, viisaudenhampaan poiston lisäksi.

Latovainiolainen merillä

Niin,

Latovainiolainen lähti kävelemään reppu selässään kohti Laukeelaa ja hän mietti aikoja jolloin hän oli Tienhaaran pojan kanssa ollut seilaamassa merilläkin.

Hänelle tuli sanomista juopottelusta työaikana ja kapteeni oli kirjoittanut päiväkirjaankin eräänä päivänä että " Latovainiolainen oli eilen juovuksissa".- No, ei se mitään, myöhemmin kun oli Latovainiolaisen vahtivuoro hän kirjoitti päiväkirjaan että Kapteeni oli tänään selvinpäin.

Eihän tuollainen teksti tietenkään esimiehen ja alaisen suhdetta parantanut ja myöhemmin messitarkastuksessa kapteeni kirjoitti
päiväkirjaan että Latovainiolaisen messi on siivottomassa kunnossa.

Latovainiolainen jatkoi myöhemmin siihen perään että messi on samanlaisessa kunnossa kuin Kapteenikin. Ja lähtöhän se sitten tuli laivasta kun Hampurissa seuraavaksi lastia purettiin.

Kärpästen kiusaus

Niin,

Latovainiolainen siis lähti Matkun talon ruokapöydästä ja ilta alkoikin jo hämärtää. Urjalantietä penikulman käveltyään esiintuli isohko talo, -tai pirtti niinkuin Punkalaitumella sanotaan.

Latovainiolainen kysyi talonväeltä yösijaa ja isäntä empi kovasti outoa kulkumiestä majoittaa. Emäntä oli suostuvaisempi ja sanoi että tuohon tuvan lattialle voi oikaista, jos vaan kärsii noita satoja kärpäsiä. Olihan silloin paha kärpäsvuosi ja talossa lantalakin ihan pihapiirissä.

-Enköhän pärjänne, -sanoi latovainiolainen ja asettui myöhemmin reppuineen tuvan lattialle kun isäntäväkin jo siirtyi kammarin puolelle.

Aamusella latovainiolaiselle tarjottiin korvikettakin ja mies oli lähdössä jo aikaisin taipaleelle. Miehen lakkia ovella sovittaessa emäntä kuitenkin kyseli että saiko mies kärpäsiltä nukutuksi?

-No tokihan sain, -kun ensin parkkeerasin nuo käpäset, sanoi mies.

-Mitäs se kärpästen parkkeeraaminen tarkoittaa- uteli siihen emäntä?

-No minä rykäisin tuonne vastapäiseen nurkkaan tortut, -vastasi latovainiolainen siihen ja siirtyikin jo ovenavauksella pihamaalle.

Latovainiolainen tien päällä.

Niin,

Latovainiossakin oli ainakin yksi huonokuuloinen ja oli myös aikakausi jolloin töistä oli pulaa ja talottomat kävelivät pitkin pitäjiä nälkäisinä ja töitä kyselemässä. Eräs tunnettu tervekorvainen latovainiolainen matkasi jalan Matkun tienoilla ja astui taloon jossa isäntä ja emäntä oli juuri syömässä.

Latovainiolainen sanoi, hyvää päivää taloon ja istuutui penkille. Isäntä kysyi mistä mies tulee ja mitä hänelle kuuluu?

Latovainiolainen sanoi että kiitos, olen vain töitä hakemassa mutta söin juuri naapurissa. Isäntä kysyi vielä kovemmalla äänellä että mitä kuuluu?

Siihen latovainiolainen vastasi että kiitos mutta kun juuri naapurissa söin. Silloin emäntä arveli ääneen isännälle että mies on varmaan huonokuuloinen.

Siihen latovainiolainen totesi että kai sitä sitten pitää syödä kun emäntäkin noin kovasti patistelee ja mies siirtyi ruokapöytään.

Mies söi kauan ja paljon, niin paljon että talonväki totesi onpas tuo mies kuuroksi kovin runsasruokainen. Syötyään ja röyhtäistyään latovainiolainen nousi pöydästä, sanoi kiitos paljon ja palasi maantielle etsimään yösijaa.

Latovainiolaisia pohjoisessa.

Niin,

Aiemmin mainitsin Latovainion mielikuvitusrikkaasta ihmisestä. Heitä oli useampia ja kinojakin syntyi kun mielenvahviketta oli nautittu ja rehvastella haluttiin.

Yksi joukko kinasteli Nätti Jussin tapaan kuinka pohjoisessa olivat käyneeet. Ämmäläntiellä asuvan Pekan vaimo oli haettu Kemijärveltä ja hänkin olisi siis pohjoisen nähnyt. Jorma taas fanitti Sevettijärveä ja molemmat kertoilivat käyneensä myös siitä ylempänä ja ihan niin pohjoisessa kun vaan voi, ja oli siinä muutakin porukkaa. 

Syntyi sanvaihtoa:

Miehet siis väittelivät siitä kuka on käynyt pohjoisimmassa. Kaikenlaisia todistuksia esitettiin. Viimeiseksi Jorma sanoi että "minä kävin niin pohjoisessa että piti ruveta konttaamaan kun siellä taivas ja maa olivat niin lähellä toisiaan". Muut luovuttivat, mutta Pekka - joka nyt puuttui innokkaana väittelyyn - epäili että juttu ei ole totta kun hänkin oli käynyt sillä samassa ahtaassa paikassa ja varmaan pidemmällä. "On totta on, väitti Jorma". "Jos sinä olisit käynyt niin pohjoisessa, olisit nähnyt sen pienen pisteen, joka siellä maan ja taivaan välillä on. Siitä et puhunut mitään." "Kyllä minä sen pisteen näin!", toinen vastasi. "No nyt minä uskon sinua. Minähän se siellä vielä yritin ryömiä eteenpäin", sanoi Jorma.

Juopotteluun ja tulirokkoon voi kuolla.

Niin,

Jopa Latovainiossakin, etenkin jos eletään vuotta 1916.

Junaonnettomuus ja työsulku 100 vuotta sitten

Niin,

Mahtoi Jokioisissa olla siirappisotkua 4.4.1917.

Ja Lehtoniemen konepajalla hiljaista. Sitten se meni parin vuoden päästä konkurssiin.

Hiiliteräspannusta

Niin,

Hiiliteräspannuni vanhenee mutta kuvia en ole muistanut julkaista viimeaikoina. Kohtpuoleen.

Sitä ennen valmistajan video.

Katumaksusta kiinteistöveroon

Niin,

Aikoinaan ei tainnut maaseudulla olla katumaksuja tai kiinteistöveroja. Oli vain maaseutuyrittäjien pinta-alaverotus jos oikein arvelen.

Kiinteistövero on yksi niistä veroista jotka aiheuttavat valtaisasti jupinaa vaikkei tavallinen ihminen sille mitään mahda.

Kiinteistöverolaput tulivat tällä viikolla ja harmittavat ihmisiä vaikka yli puoli vuotta on aikaa maksaa.

Mikään ei ole hyvin. Jos lasku tulee viime tingassa, ei ole rahaa jos se tulee näin aikaisin unohtaa maksaa. Jos maksat jo nyt niin joku sanoo ettei valtiolle tai kunnalle saa rahaa antaa yhtään etuajassa, pidä tililläsi. Näin vaikka säästötilin korko on nolla. (Norwegian pankki kylläkin maksaa säästötilille 1,75% koron ja heillä myös on vuosimaksuton luottokortti)

Voihan ne kiinteistöveron kaksi erää laittaa verkkopankkiin ajoitettuna maksuna mutta sittenkin se pitää muistaa ja huolehtia että tilillä on katetta kaiken aikaa,

Siis maksakaa heti pois, on maamme köyhä siksi maksa! (ja jää)

Aamulehti kirjoitti seuraavaa:

Jaana Kerola
Aamulehti

Viime syksynä kiinteistövero jäi maksamatta yli 330 000 suomalaiselta. Määrä kasvoi edellisvuodesta 40 000 unohtamisella. Verottaja muistuttaakin lappusten säilyttämisestä, e-laskun tai suoramaksun ottamisesta käyttöön.

Jos vero jää maksamatta, ensimmäisestä erästä lähetetään maksumuistutus. Jos kiinteistöveroa ei makseta maksumuistutuksen eräpäivään mennessä, verottaja lähettää veron ulosottoon.

Kiinteistöveron maksaa se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa eli 1.1. Omistajaksi katsotaan myös omistajan veroinen haltija. Jos maapohja ja rakennus kuuluvat eri omistajille, kiinteistöveron maksaa maapohjasta sen omistaja ja rakennuksesta sen omistaja.

Kiinteistöverovelvollisia on yli kaksi miljoonaa.

Kännykät pannassa Kuuman koulussa

Niin, siis välituntisin.

Kouluaikanani ei mekään saatu puhelimia kouluun viedä. Tosin se bakeliittinen olisikin ollut hankala ja jos yhteyskin olisi ollut, johto olisi pitänyt vetää yli peltojen 500 metriä.

Jokioisten pohjoisosan koulu on nyt kieltänyt lapsilta välituntinäpelöinnin jotta liikkuisivat enemmän. On se hyvä juttu, vaatinee valvontaa ja meneekö ne silti jonnekin piiloon räpläämään?

Levotonta aikaa Latovainiossakin

Niin,

Koko suomen alueella esiintyi liikehdintää ja torpparit menivät lakkoon. Jokioisten torpparit haastettiin oikeuteen kesällä 1916.

Humppilan torille kerääntyi väkeä lähikunnista noin 3000 henkeä seuraamaan tilannetta. Väki marssi Humppilan Huhtaan kautta kantaen kolmeatoista punalippua ja kokoontuivat Humppilan torille pitämään puheita koko päiväksi.

Käräjäistunto päättyi iltapäivällä kello 3 ja julisti viisi henkilöä lakon lietsonnasta kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen. Torpparit päättivät valittaa tuomioista hovioikeuteen.

59 torpparia tuomittiin häädettäväksi heti torpistaan ja suorittamaan kartanolle korvaukset tekemättömistä torpparipäivistään.

Hämeenlinnasta oli tullut paikalle kahdeksan poliisia paikkakunnan poliisin avuksi, mutta mitään rettelöintiä ei esiintynyt. Kun kartanon isännöitsijä asianajajineen ajoi käräjäpaikan ohitse, hänelle huudettiin "ALAS". Torpparit päättivät jatkaa lakkoa tuomioista huolimatta. 

Uusmaalainen nro 71. kesäkuun 22 vuonna 1916

Torpparielämää Jokioisissa

Niin,

Ei se ollut helppoa vuonna 1903. Josko vaikka isäntä kuoli ja ei päässyt enää suorittamaan taksvärkkipäiviä kartanoon, raukesi asumisoikeus torpassaan. Sitä saattoi olla paljonkin kunnostanut ja perheelleen asuttavaksi kohennellut. Vuokraoikeushan se vaan oli ilman sukutilan lapsilleen perimisoikeutta.

Kordelinin kartano Valtiolle Jokioisissa

Niin,

Koska edesmenneen Kordelinin omistama kartano päätyi suomen valtiolle itsenäisyytemme alussa, on tarpeen mainita miten isosta kokonaisuudesta siinä oli kysymys.

Lisäksi on huomattava että tuon lisäksi tuli myös mainttava määrä alustalaisten hallinoimaa metsä- ja viljelysmaata joihin Kordelinilla oli ollut verotusoikeus.

Ihmisnäyttelyitä

Niin,

Kovasti nykyään surraan esim. delfiinien elinoloista ensin Tampereella ja sittemmin Kreikassa.

Mahtoiko kukaan surra näiden ison ja pienen tytön olemisia aikoinaan?

Aamukymmenestä iltakymmeneen piti olla ihmisten töllisteltävänä.

Niin,
Mites se Latovainio syntyi ja kukas sen ensimmäisen ladon rakensi. Se oli Perttu.

Selviää täältä:

Latovainiolaisia veronmaksajia 20-luvulla.

Niin, ainahan on maksettava mitää ruunu vaatii, eikös juu.

Tällä sivulla

Forssan Lehti 1920

Niin,

Nyt on skannattu vanhoja sanomalehtiä. Ajalta jolloin itsenäinen suomi vasta aloitteli.

Täällä Forssan Lehti

Latovainio ja latovainiosta

Niin,

Päiväni kuluvat hunteeratessani missäs ne Latovainion rajat tarkalleen kulkevat? Jos tullaan kakkostietä Forssasta päin niin on Latovainion varalaskupaikka. Mutta eikös se sijaitse Rehtijärvellä?

No ei kai silläväliä ole, oli miten oli mutta kumminkin. No sitten tulee se Jänhijoki siltoineen. Siitä varmaan alkaa Latovainio, iso aukea ja siinä oli ennen niitä heinälatojakin.

Lyyli kävi piikomassa usein Jaakonkalliossa ja Yönistäkin puhui. Ne jäi varmaan sinne Rehtijärven puolelle, -kait. Siinä Savikon, Jakkolan kohdalla oli kävelysilta yli, kuulin puhuttavan portaista vaikkei siinä mitään rappusia ollut, -holjaa.

Äijälä ja Tuomola ovat selkeitä vaikkei välttämättä ihan aina selviä latovainiolaisia. Ovat olleet jo satoja vuosia ja hyvä kun sukunimi on sama kuin talon nimikin, helppo muistaa toisin kuin joku edesmennyt Klemelä tai Mikkola (Intala, Lehtinen).

Ajettaessa eteenpäin niin loppuuko se Latovainio siihen Viljamaan mäkeen? Tullaan sitten taas Jänhijoelle vai onkos se Minkiötä, niinkuin postiosoite taisi olla ja onkos se vieläkin?

Sovitaan niin että Viljamaa on se raja siinä mutta missäs se Latovainio loppuu Terävään päin mennessä? Sanoisin että Kuuselaan, vai onkos Vilo ja Aronpuro sekä Vehmaa vielä Latovainiota vaiko taasen Jänhijokea? Voi , voi on tää vaikeata.

Eilen Veikolta kysyin ja ainakin hän on paljasjalkainen Jänhijokilainen, mutta siinähän se jokikin virtaa ihan liki. En siis siihen ota kantaa.

Toisaalta selvyyden vuoksi voisin nimetä uuden kylän: Terävän kylä. Se kylä alkaisi sieltä Syrjäsen, Palomäen, Terävän ja Lehtosen kulmilta rajoittuen Jänhijokeen ja päättyen Terävän kouluun.

Sitten alkaisi Latovainio johon kuuluisi Korko, Savikko ja olihan Vahteran Anselmikin peruslatovainiolainen.

Voisin kuvitella jonkun kesselin joskus seisoneen satoja vuosia sitten, Latovainion korkealla kalliolla ja sanoneen: Jänhijokilaisia emme ole,  kuumalaisiksi emme halua tulla, olkoomme siis latovainiolaisia. -vai olikos se ollut se vanha nimi ladenvainiolaisia?