Videophone

Maailman ensimmäinen liikkuvaa värillistä kuvaa välittävä kuvapuhelin tuli Suomesta. Siis tämän tyypin kuvapuhelin joka liitetään perinteiseen digitaaliseen puhelinlinjaan. -Still laitteita mustavalkoisella näytöllä oli Jenkeillä jo aiemmin.





Laite oli teollisen muotoilijan käsialaa, mutta tarkemmat kuvat sisäpuolen mekaniikasta puuttuivat. Siispä meikäläinen joutui myös menemään alueelle josta minulla ei ollut aiemmin mitään suunnittelukokemusta. Ulkokuori tuli tässäkin tapauksessa Artekno OY:stä Kangasalta ja monitorimoduli tuli Japanista. (+60 % lisätulli )Kamera oli Panasonicin valvontakamera.

Jospa jo tuolloin olisi ollut litteitä värinäyttöjä, laite olisi ollut kooltaan puolet pienempi. Jos ja jos tuotantosarjoissa oltaisiin menty/päästy isompiin sarjakokoihin eli volyymeihin niin pintaliitostekniikan käyttöönotto olisi ottanut lopustakin tilavuudesta valtaosan pois.

See you on the phone

Entisen työpaikkani läheisyydessä aloitti uusi ja erikoinen yritys, Vistacom. Tuo pieni, vasta viiden hengen kokoinen yritys haki tuotannon vetäjää sekä suunnittelijaa jotenpa tilanteestani johtuen laitoin paperit vetämään.

Yritys oli riskibusineksessa ja rahoitus toimi tuotekehityslainan varassa, koska toiminta oli vasta aloitettu. Tiesin sen kyllä riskiksi, mutta tiesin toki myös että isoissakin ja vanhoissa yrityksissä on myös jatkuvaa saneerausta ja irtisanomisia.

Kävin haastattelussa ja sain toimen sekä juuri sen palkan jonka pyysinkin. Tulevat kesälomat meni mutta menkööt. Uskonkin että tuontyyppinen yritys ei mielellään sano palkasta juuta eikä jaata, ei ainkaan tinkaa, koska ilmassa on paljon epävarmuustekijöitä. Liikevaihto vielä pientä ja tulevaisuus riippuu kokonaan tuotekehityksen ja markkinoinnin onnistumisesta. Sopiva ihminen otetaan tai jätetään eli sanotaan että valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun.

Kuvapuhelimen alkutaival

VTT sen kehitti ja teollisen valmistuksen jatkajia ei ilmaantunut. Tutkijat irtisanoutuivat VTT:ltä ja perustivat itse firman.

Uutiskatsaus vuodelta 1986

VTT:n oma 70-vuotisjulkaisu kirjoittaa näin, kirjoituksesta paljastuu työuran jatkotapahtumatkin, mutta kirjoitan niistä myöhemmin: (suora sitaatti)



Kuvapuhelimet

VTT kehitti jo 1980-luvulla pioneerina myös kuvapuhelintekniikkaa. Suomalainen VistaCom Industries Oy valmisti 1987 maailman ensimmäisen kuvapuhelimen. Vuoden 1990 insinöörityöpalkinto annettiin kuvapuhelimen kehittäneelle VTT:n teletekniikan työryhmälle. Valitettavasti tuote oli edellä aikaansa, eikä sen kaupallistaminen onnistunut. Kuvapuheluteknologia meni kuitenkin tämän ansiosta eteenpäin, ja Vista Communication Instruments Oy julkisti vuonna 1991 maailman ensimmäisen tietokoneeseen asennettavan koodekkikortin ja toi markkinoille 1999 maailman ensimmäisen oheislaitteista riippumattoman kuvapuhelinohjelmiston, joka mahdollisti ensi kertaa kuvapuhelun ja videoneuvottelun tavallisella pc:llä tai kannettavalla tietokoneella.

Matkapuhelimet ovat sittemmin muuttuneet älypuhelimiksi, jotka mahdollistavat puhumisen ja tekstiviestien lisäksi monenlaisia palveluja. Ensimmäinen Euroopassa laajasti myyty älypuhelin oli Nokian vuonna 1996 julkaisema Communicator 9000. Tässä Yle-Areenan tallenteessa on 2 min tietoisku YLE:n pääuutislähetyksestä vuodelta 1986. Pöydällä olevat laitteet ovat codec ja pääte. Myöhemmin ne pantiin samoihin kuoriin.

Kohti uusia haasteita.

Toimialajärjestelyjä

Vuonna 1986 Instrumenttiryhmän potilasvalvontaosaston pahin suomalainen kilpailija osti koko osaston. Kaupassa siirtyi n. nelisenkymmentä suunnittelijaa ja teknistä tukihenkilöä Helsingin Vallilaan. Ostaja oli Datex.

Osa osaston väestä siirtyi myös Instrun tukitoimintoihin Espoon Kiloon, ketään ei irtisanottu, mutta moni lähti ns. "pitkin hampain". Teollisuuskadulla toimi ja toimii edelleenkin Instumentarium Datex, myöhemmin Datex-Ohmeda, myöhemmin GE-Healthcare. Itse tuotantoa he eivät siirtäneet alkuvaiheessa, koska uudisrakennus oli vielä keskeneräinen.

Jatkoimme potilasvalvontalaitteiden tuotantoa Datexille alihankintana vielä vuoden ja kun minun siirtymiseni aika olisi tullut, katsoin parhaaksi siirtyä toisaalle. Työmatka Helsingin keskustan liepeille oudoksutti ja uusi iso organisaatio jossa olisin ollut vain yksi noviisi, muiden organisaation jo paremmin tuntevien joukossa arvelutti myöskin.

GE-healthcare on nykyaikainen sairaalalaitevalmistaja, onhan GE-tietääkseni maailman suurin yritysrypäs. Ei Instrumentariumkaan mikään pieni ollut, vakavarainen ja monialainen. Moni muistaa minkälainen monopoli Instrulla oli esim. silmälaseissa.

Potilasvalvontalaitteissa on myös muotoilu tullut yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä.

Tälläisiä nykyisin.

Yhteistyöprojekteja

Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli paljon erilaisia yhteistyöprojekteja. Myös Kone Oy Instrumenttiryhmä osallistui niihin muutamallakin rintamalla. Yksi erikoinen oli ambulanssiprojekti. Muistaakseni ne kaikki oli tarkoitettu Karjalan maakuntaan.

Tamro oli merkittävä suomalainen ambulanssiautojen kalustaja ja Instrumenttiryhmä teki laitteita. Neuvostoliitosta tuli useita alareunan kuvan mukaisia autoja joihin Tamro teki sähköistyksen ja asensi useita lääketieteellisiä laitteita.

Instrumenttiryhmä sai tehtäväkseen modernisoida kyseisiin autoihin asennettavat Neuvostoliittolaisvalmisteiset defibrillaattorit jotka olivatkin melkomoisen eksoottiset. Laitteet tulivat ilman koteloa piirikorttien rakennussarjana. Olivatten pieltä haisevine muuntajineen ja outoine komponentteineen normaalin itätuotteen tuntuiset ja siis myös kolhon oloiset. Ei ulkonäön saa antaa hämätä, sillä kuitenkin niissä tuotteissa oli aivan ainutlaatuinen metodi jossa sähköpulssin toinen positio asennetaan otsalohkoon.

En ollut tuossa paljoakaan mukana koska tieni erkani toisaalle projektin loppuvaiheissa, mutta tyypillinen poliittinen yhteistyöprojekti jossa monenmoista ongelmaa riitti.

Tälläisille rungoille ambulanssit rakennettiin.

Potilasvalvontamonitori

KONE 565A oli edistyksellinen valvontamonitori teho-osastoille ja tietysti myös leikkaussaleihinkin.
Potilaan elintoiminnot näkyivät laitteeseen integroidun videomonitorin ruudulta. Monitorimodulin laitteeseen toimitti Salora Oy. Laitteen tehoyksikkö oli Finlandia Interface Oy:n käsialaa. Kuvassa näkyvä ruskea etupaneli taasen oli polyuretaania ja valmistaja oli Artekno Oy.

Etupanelissa näkyvät liityntämodulit voitiin kalustaa asiakkaan toivomusten mukaan, vaikkapa useammalla verenpainemoduleilla, lämpötilamoduleilla, EKG:n ja hengitystiheysmodulin lisäksi.

Tämän mallin ensimmäinen kehitysversio oli mustalla etupanelilla oleva vastaava laite,KONE 565. Sen heikkous oli monitorimoduleiden heikko laatu. Systeemin oli suunnitellut ihminen joka teki tuota projektia kovalla kiireellä ja vieläpä ensimmäistä kertaa elämässään oli kuvaputkipoikkeutustekniikan kanssa tekemisissä.

Pientä pulmaa aiheutti tässä A-mallissa kuvaputken 25 kV kiihdytysjännite. Laitetta sammutettaessa tuo kuvaputken suurjännite kytkeytyi kapasitiivisesti verkkolaitteen elektroniikkaan ja aiheutti läpilyöntejä. No, kun ongelmakohta paikallistui niin asia oli helppo korjata yhdellä transzorbilla eli ylijännitesuojalla. Komponentti purki tuon sähkövarauksen hallitusti maihin.

Olette varmaan itsekin joskus koskeneet kuvaputken etupintaan ja todenneet miten ihokarvat nousevat pystyyn staattisen varauksen ansiosta.