Kasvupaikkansa kullakin

Niin,

Mäntyjä näkee tosi oudoissa kallioisissa kasvupaikoissa, kuusia vähemmän. Tässä tapauksessa näyttää siltä kuin kivi olisi kasvanut nopeammin kuin sen kivimurusen päälle tipahtanut kuusen siemen.

Hautakiven kertomaa

Niin,

Aivan kirkon oven pielessä on ikiaikainen hauta. Jos tuota tulkitsisi tietämättä totuutta voisi ajatella:

Malmströmeillä oli surua lastensa kanssa. Ensin syntyi poika Eino ja kun hän oli vain kaksivuotias tuli kuolema. Ja mikä ikävintä siitä kymmenen päivää syntyi toinen poika joka eli vain kaksi kuukautta.

Rakentaminen jatkuu

Niin, Nykymääräykset edellyttävät vankkarakenteisia väestönsuojia. Mutta vaatiiko kukaan elementtitehtailta huippulaatua?




 

Joo joo Jokioinen ja Latovainio kans

Ihmisiä Iijoen törmällä

Niin,

Miisa Linden on kerännyt hersyvimmät Kallen kirjoittamat henkilökuvaukset Iijoen törmältä. Matti Louhi on kuvittanut kirjan ja kaikista henkilöistä löytyy piirroskuva.

Antti Lohilahti eli Satusetä muurasi Kallioniemen pirttiin paikkaansa hakevan leivinuunin. Satusetä ei suostunut muuraamaan uunia suoraan kallion selkään vaan vaati uunin alle tehtäväksi hirsikehikon. Näin hän oli nähnyt tehtävän Lännessä Kalumeetin kaupungissa.

Satusetä kertoili aika roiseja juttuja uunia muuratessaan, ja ei välittänyt vaikkaKallekin kuunteli korvat höröllään.

Kuulehan Hermanni, kummaa kun kerrattain vei sananalainen nainen miehen Nevvyörkin muutaman pilvenpiirturin latvimmaiseen voovinkiin. Siellä se röttyyrihepeneillä ihtensä ravveerannu hepsankeikka tuikkasi makkean punaseksi maalatulla suullaan suutelman miehelle ja sano, että ensin riisutaan apposilleen, sitte ruvetaan vilijelemään alkkahoolijuomisia ja heti perrään pannaan lemmenmäntä sukelluksiin sokerikirnuun.

Ja vielä se ilolintu sano, että hän ei kuulu niihin naisiin, jotka perrii etukätteishyyryn riemupörssin raottamisesta. No-o, mieshän tekköö työtä käskettyä, ja samaten naikkonen alakaa löysytellä hurtuukkijaan. Kun miehellä ei ole rihman kiertämää päällään, käsköö nainen sen rojahtaa valmiiksi sänkyyn. Mutta sillon..!
Kuulehan kummaa, puolella vielä paranoo! Sillon se sänky keikkasi pystyyn kun sontakärrin kosla, ja mies solahti tyhjyyvveen. Se lasketteli ijät ja aijjat semmosta pehmustettua tunellia ennen kun  jalakausi ja sillon se oli yhellä Nevvyörkin rotuvaarilla, jossa kävellä rotkutteli milijoonia ihmisiä neekeristä hottentottiin. Ja arvatkaapa oliko miehellä tuskan paikat ilikosen alastomana, ja kun vielä lemmentööti toji.....

Sähköuunin lämpötila

Niin,

Jos ruoka-ohjeessa sanotaan: "paista 225 asteessa 30 minuuttia"  ihmiset laittavat ruuan uuniin kun uunin termostaatti ensimmäisen kerran naksahtaa ja toinen merkkivalo sammuu. Luullaan että nyt se on parahultaisen kuuma. Ei se ole.

Testasin omaani erillisellä lämpömittarilla ja uunissa ei siinä vaiheessa ollut kuin runsas sata astetta. Uuni vain huilaa välillä ja hetken päästä alkaa taas lämmittämään lisää. En tiedä missä uunin oma termostaatin anturi on, mutta ei se ainakaan uunin sisälämpötilaa suoraan mittaa. Kiertoilmauuneissa asia lienee toisin.

Tuollaisella erillisellä lämpömittarilla tai vaikkapa kinkkumittarilla voi  asian tarkistaa. Ehkä vasta kolmas naksahdus kertoo että ollaan lähempänä lämmönsäätimen osoittamaa arvoa. Tarkistakaa itse jos lämmönkestävä mittari talosta löytyy.

Ei kait sillä niin suurta merkitystä ole, ruoka vain kypsyy kauemmin kuin ohjeissa sanotaan, sitä ikäänkuin esihaudutetaan.

Koillismaa

Niin,

Ihmisiä Telineillä -kirjan jälkeen Kalle kirjoitti romaanin Koillismaa. Jos telinekirja oli kertomus Kallen avioeron jälkeisestä ajasta niin Koillismaa oli fiktiivisiä henkilöitä sekoitettuna Kallen kotiselkosiin.

Paljon kotiselkosten ihmiset löysivät siitäkin heille tuttuja ihmisiä mutta Kalle oli koettanut sotkea asioita mahdollisimman paljon. Laestadiolaiset olivat paheksuneet Kallen ensimmäistä kirjaa ja se varmaan pyöri Kallen humeetissa.

Tämä kirja oli Päätalon kirjoista se jota en jaksanut lukea. Tosi junnaava, ja kun on ensin lukenut Iijokisarjan tuntui että asiat voisi sanoa lyhyemminkin ja suoraan, niinkuin Kalle myöhemmin kirjoitti. -En tykännyt.