Jokilaiva

Niin,

Bangkokissa jos haluaa mennä nopeasti ja välttää ruuhkat kannattaa liikkua vesivehkeellä ja joen suuntaisesti. Pysäkkejä on paljon mutta jos saa huonon paikan ei maisemia paljoa näe.

Wat Po ja Wat Arun  temppeleille tuo kulkuväline on kuitenkin kaikkein järkevin.

Onhan se ikävä jos ihminen ei ennen kuolemaansa ole nähnyt suurBuddan varpaita.

Ei kokenut Wat Pon ryysistä ja massiivisia kiviholveja

Ei kokenut tuota kolikkokilinää. Kun kolikko kuppiin kilahtaa.....

Niin, 10 miljoonan ihmisen kaupunki

Niin,

Bangkok on jonkin verran suurempi kaupunki kuin esim. Forssa.
Ihmiset ovat koko ajan jonnekin menossa tai tulossa tai sitten syömässä nuudelikeittoaan.

Niin, Wat Po

Niin,

Josko suomessa olisi tuollainen temppeli niin aika paljon siellä kävisi turisteja. Pääsymaksu oli jotain 100 Bahtia ja lisäksi sai vesipullon.

Jatkuva turistien virta. Temppeliin menijöiden piti ottaa kengät pois ja niiden kantamista varten sai kangaskassin.

Wat Po

Niin,

Kun Wat Arun on nähty pitää mennä lautalla yli joen. Laiturilta
viiden minuutin kävelymatkan päässä sijaitsee Wat Po, eli lepäävän Buddha temppeli.  Paikka on siis kuuluisa valtavasta Buddhapatsaasta, joka vähän lepäilee. Thaimaan 30 000 temppeliä on jaettu eri kategorioihin: on kuninkaalliset temppelit ja tavalliset temppelit.  Kuninkaalliset temppelit jaetaan vielä kolmeen eri arvoasteikkoon, joista hienoimpaan, eli 1. luokkaan kuuluu 6 temppeliä.  Wat Po on yksi niistä, eli yksi Thaimaan hienoimpia.  Paikalla on yleensä ihan riittävästi porukkaa.  Pituutta Buddhalla 46m päästä varpaisiin.  Jalkopäähän kiertämällä saisi otettua kuvan koko patsaasta, en kuitenkaan onnistunut vaan otin eri pylväiden raosta kuvia.

Patsas on valtava, varmaan korkeuttakin viitisentoista metriä ja hienosti koristellut varpaat.

Toisella puolella sai ostaa kolikoita ison kipon joita ihmiset sitten yksitellen pudottivat kippoihin.

Jotkut laittoivat avustusrahoja seteleinä uurnaan.

Wat Arun temppeli

Niin,

Jokilaivalla matkustaminen ja käyminen temppeleissa on Bangkokin kävijöiden vakiojuttu.  Wat Arunin puolelle pysähtyy turistivene ja siitä pääsee lautalla yli kun maksaa 6 Bahtia eli 20 senttiä.

Korkeuksissa

Niin,

Grand China on 22-kerroksinen hotelli jossa ylimmäisenä on pyörivä ravintola. Tuo kerrosmäärähän ei ole tuossa kaupungissa juuri mitään. Kuitenkin kun asuimme 19-kerroksen tasalla ja huoneessa oli terassi oli sieltä näkyvyys melko kauas.

Ja kurkoitin kaiteen yli miten jäähdytysjärjestelmä toimii ja vettä lorisee.

Bangkok again

Niin,

Chinatownin kadut olivat täynnänsä katukeittiöitä ja tavaran kaupustelijoita. Yöksi kaikki kerättiin pois. ruoka oli hyvää ja turvallista syödä vaikka astiat pestiinkin siinä taivasalla. Kaasulla tai hiilillä kypsennettiin.

Kaksisuuntainen kävelyliikenne olematton kapealla jalkakäytävällä tarkoitti ruuhkaa ja osin kävelyä ajoradalla. Oli myös kokonaan kävelylle pyhitettyjä katuosuuksia.

Ankkaa oli tarjolla edullisesti ja se oli hyvää. Pekingin ankkaa emme kokeilleet.

Grand Palace ja Wat Phra sekä Wat Arunin temppelit olivat myös käyntikohteena ja niistä paljon kuvia myöhemmin.