Niin,
Mites se Latovainio syntyi ja kukas sen ensimmäisen ladon rakensi. Se oli Perttu.

Selviää täältä:

Latovainiolaisia veronmaksajia 20-luvulla.

Niin, ainahan on maksettava mitää ruunu vaatii, eikös juu.

Tällä sivulla

Forssan Lehti 1920

Niin,

Nyt on skannattu vanhoja sanomalehtiä. Ajalta jolloin itsenäinen suomi vasta aloitteli.

Täällä Forssan Lehti

Latovainio ja latovainiosta

Niin,

Päiväni kuluvat hunteeratessani missäs ne Latovainion rajat tarkalleen kulkevat? Jos tullaan kakkostietä Forssasta päin niin on Latovainion varalaskupaikka. Mutta eikös se sijaitse Rehtijärvellä?

No ei kai silläväliä ole, oli miten oli mutta kumminkin. No sitten tulee se Jänhijoki siltoineen. Siitä varmaan alkaa Latovainio, iso aukea ja siinä oli ennen niitä heinälatojakin.

Lyyli kävi piikomassa usein Jaakonkalliossa ja Yönistäkin puhui. Ne jäi varmaan sinne Rehtijärven puolelle, -kait. Siinä Savikon, Jakkolan kohdalla oli kävelysilta yli, kuulin puhuttavan portaista vaikkei siinä mitään rappusia ollut, -holjaa.

Äijälä ja Tuomola ovat selkeitä vaikkei välttämättä ihan aina selviä latovainiolaisia. Ovat olleet jo satoja vuosia ja hyvä kun sukunimi on sama kuin talon nimikin, helppo muistaa toisin kuin joku edesmennyt Klemelä tai Mikkola (Intala, Lehtinen).

Ajettaessa eteenpäin niin loppuuko se Latovainio siihen Viljamaan mäkeen? Tullaan sitten taas Jänhijoelle vai onkos se Minkiötä, niinkuin postiosoite taisi olla ja onkos se vieläkin?

Sovitaan niin että Viljamaa on se raja siinä mutta missäs se Latovainio loppuu Terävään päin mennessä? Sanoisin että Kuuselaan, vai onkos Vilo ja Aronpuro sekä Vehmaa vielä Latovainiota vaiko taasen Jänhijokea? Voi , voi on tää vaikeata.

Eilen Veikolta kysyin ja ainakin hän on paljasjalkainen Jänhijokilainen, mutta siinähän se jokikin virtaa ihan liki. En siis siihen ota kantaa.

Toisaalta selvyyden vuoksi voisin nimetä uuden kylän: Terävän kylä. Se kylä alkaisi sieltä Syrjäsen, Palomäen, Terävän ja Lehtosen kulmilta rajoittuen Jänhijokeen ja päättyen Terävän kouluun.

Sitten alkaisi Latovainio johon kuuluisi Korko, Savikko ja olihan Vahteran Anselmikin peruslatovainiolainen.

Voisin kuvitella jonkun kesselin joskus seisoneen satoja vuosia sitten, Latovainion korkealla kalliolla ja sanoneen: Jänhijokilaisia emme ole,  kuumalaisiksi emme halua tulla, olkoomme siis latovainiolaisia. -vai olikos se ollut se vanha nimi ladenvainiolaisia?

Kultainen turistirysä

Niin,

Matkallamme olimme melkein kultaisen temppelin Wat-Phra-Kaeo sisäpuolella mutta ryysis ja asusteiden täydennys sekä kuumuus sai tuon tutustumisen skippaamaan.

Netistä löytyy paljon kuvia jotta jos olisi outo niin kopoisi esim. täältä kuvia ja kirjoittaisi matkaraportin niinkuin olisi ollutkin ihan perillä asti. Alue on laaja ja Thaimaan ilmastossa tuonne tutustuminen käy työstä.

http://leppilampi.matkabloggaajat.fi/bangkok-suuri-palatsi-wat-phra-kaeo/

Hevosen kengittäminen

Niin,

Hevosen kengittämisessä on huomioitava että mikäli ei ole käytettävissä neljää samanlaista kenkää, tulee eriparit sijoittaa tasapainoisesti. Toinen pari styyrpuurin ja toinen paapuurin puolelle.

Lisäksi nuoretkin kengittäjät tietävät jotta sekä hevosen että ratsastajan tulee olla toimenpiteen aikana rentoutunut. Ratsastaja voi jopa olla makuulla hevosen selän päällä mutta hänet on syytä tukea Barbien ratsastuslippiksellä toimenpiteen ajaksi, suurempia pudotusvammoja välttääkseen.

Ja mikäli hevonen ei rauhoitu niin ainahan sitä voi maanitella rahalla.

Jokilaiva

Niin,

Bangkokissa jos haluaa mennä nopeasti ja välttää ruuhkat kannattaa liikkua vesivehkeellä ja joen suuntaisesti. Pysäkkejä on paljon mutta jos saa huonon paikan ei maisemia paljoa näe.

Wat Po ja Wat Arun  temppeleille tuo kulkuväline on kuitenkin kaikkein järkevin.

Onhan se ikävä jos ihminen ei ennen kuolemaansa ole nähnyt suurBuddan varpaita.

Ei kokenut Wat Pon ryysistä ja massiivisia kiviholveja

Ei kokenut tuota kolikkokilinää. Kun kolikko kuppiin kilahtaa.....