Niin,
Latovainiossakin oli ainakin yksi huonokuuloinen ja oli myös aikakausi jolloin töistä oli pulaa ja talottomat kävelivät pitkin pitäjiä nälkäisinä ja töitä kyselemässä. Eräs tunnettu tervekorvainen latovainiolainen matkasi jalan Matkun tienoilla ja astui taloon jossa isäntä ja emäntä oli juuri syömässä.
Latovainiolainen sanoi, hyvää päivää taloon ja istuutui penkille. Isäntä kysyi mistä mies tulee ja mitä hänelle kuuluu?
Latovainiolainen sanoi että kiitos, olen vain töitä hakemassa mutta söin juuri naapurissa. Isäntä kysyi vielä kovemmalla äänellä että mitä kuuluu?
Siihen latovainiolainen vastasi että kiitos mutta kun juuri naapurissa söin. Silloin emäntä arveli ääneen isännälle että mies on varmaan huonokuuloinen.
Siihen latovainiolainen totesi että kai sitä sitten pitää syödä kun emäntäkin noin kovasti patistelee ja mies siirtyi ruokapöytään.
Mies söi kauan ja paljon, niin paljon että talonväki totesi onpas tuo mies kuuroksi kovin runsasruokainen. Syötyään ja röyhtäistyään latovainiolainen nousi pöydästä, sanoi kiitos paljon ja palasi maantielle etsimään yösijaa.