Kansallisarkisto

On tullut muotiin alkaa tutkimaan omia juuriaan. Kait se on ollut tapana aiemminkin, mutta nykyajan tietotekniikka on tullut avuksi. TV-ssä on sarja jossa julkisuuden henkilöt käyvät läpi sukupuutaan. Viimeksi sarjassa oli Vexi Salmi ja seuraavana on vuorossa edesmennyt Teija Sopanen.

Kirkonkirjoista selviää, -sanotaan vielä nykyäänkin. Onhan niitä muitakin arkistoja, esim. kaikki sotapäiväkirjat ovat Kansallisarkistossa. Siellä ovat myös jokaisen sodan- tai armeijan käyneiden kantakortit, elleivät ne ole vielä sotilaspiirin esikunnassa.

Hieno rakennus jossa on paljon tutkijanhuoneita. Pöytä ja valo. Sitten vain vanha patinoitunut opus esille tai mikrofilmi lukijan alle. Sotapäiväkirjoista on digitoitu jo valtaosa, ja ne ovat julkista kauraa ihan internetin kautta, kunhan vain tietää päivämäärän ja joukko-osaston.

Pokrovan Borssi

Mainostus on tehokas tapa tuoda uusia asiakkaita mutta se voi aiheuttaa myös yllätyksiä.

Taloyhtiön talkoisiin ja samalla omaankin käyttöön olen useasti noutanut tuolta maukasta borssia, niin myös viime lauantaina. Nettisivuilla on ohje että viisasta on varata etukäteen jo ennen torstaita.

Alkupäässä kun menin noudolle, niin silti jo vastaan tuli ihmisiä katkeamattomana nauhana omien tyhjien astoidensa kanssa, keitto ja piirakat olivat loppuneet jo heti kättelyssä. Tuota linkin uutista oli luettu satamäärin ja moni päättänyt pistäytyä. Nettisivuilla selviää että on syytä varata mutta tuosta tekstistä ei asia ilmene, siksi useimmat uudet asiakkaat eivät varanneet. Harmillista.

Juttu

Concorde ei lennä enää

Concorde oli Englantilais-ranskalainen projekti joka onnistui mutta lopputulemana kumminkin oli liian tyyris. Nyt ovat laivamatkat ja jopa risteilyaluksetkin kallistuneet

Eli nyt meni sitten Italiassa Costa Concordia nurin.

Ensin se kallistui, jolloin onneksi suurin osa ihmisistä pääsi aluksesta pois rantaan koska ranta oli ihan liki. Nyt se on kumminkin kyljellään riutalla.

Kuvaa kun katsoo niin näkee miten paljon laivasta, eli suurin osa on meren pinnan yläpuolella normaalioloissa, painopiste korkealla kuin kiikkerässä kynttilänjalssa.

Nyt tulee paljon kysymyksiä mieleen. Saaneeko tuota enää mitenkään pystyyn kammettua vaikkapa sen vesitiiviiksi kittaisi ja senjälkeen tyhjäksi pumppaisi? Kyljellään mikä kyljellään. Koitetaanko kumminkin?

No sitten mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Sehän on niin lähellä rantaa että sinne pyrkii varkaat ja seikkailijat. Pitää olla jatkuva vartio. Saisiko sen tuossa paloiteltua ja pois rahdattua? Suurin osa laivan kalustuksesta ja laitteistosta on varmaan vahingoittumatonta, puretaanko se ja viedään uusiokäyttöön?

Jos joku muu kone hajoaa kuin laiva niin ei niitä yleensä niille sijoille jätetä, rumia ja vaarallisia. Viinaakin ja hajuvesiä tuolla paljon sisällä ja korujakin varmana.

Häviävää teollisuutta

Suomen Tietotoimisto tiedotti että poliisi löysi eilen harvinaisen tehtaan Nurmeksesta.

Tämän alan pienyritystoiminta on liki kokonaan hävinnyt suomesta. Elintason nousu sekä naapurimaista saatavat tuotteet ovat tehneet alan kannattamattomaksi. Harrastusluontoisesti vielä silloin tällöin perustetaan tilapäisiä tuotantolaitoksia, mutta vähemmälti.

Alla STT:n uutinen.

Pohjois-Karjalan poliisi teki löydön Nurmeksessa keskiviikkona.

Yksityisasunnon varastossa porisi pontikkatehdas, ja valmista ainettakin löytyi parikymmentä litraa.- Tämän alan yrittäjiä tulee vastaan nykyään enää harvoin. Ennen vanhaan tilanne oli tietysti aivan toinen, kertoo rikoskomisario Nurmeksesesta.

Poliisi pääsi tekijöiden jäljille omien tutkimustensa avulla. Paikalta tavattiin 48- ja 31-vuotiaat nurmeslaiset miehet sekä luvaton pienoiskivääri. Kiinniotto sujui rauhallisesti. Miehiä epäillään alkoholirikoksesta ja ampuma-aserikoksesta. Vielä ei tiedetä, kuinka kauan pontikankeitto on jatkunut.

Käynnissä olleen pannun lisäksi paikalta löydettiin myös kolme käyttämätöntä pontikkapannua. Tehdas toimi noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

STT

Summa 18.2.1940

Mannerheimlinja murtuu. Jo edellisenä päivänä kello 14. vihollinen tuli 15. komppanian alueelle neljänkymmenen panssarivaunun voimin. Vihollinen pysähtyi esteelle ja ampui shrapnelleja jolloin kp-mies Yli-Jaukkari sai selkänsä tohjoksi.

Vielä paareissa hän sanoi "olisi täällä ollut minua huonompiakin lähtemään".
Oliko paarien kantaja aiemman kantakortin haltija en tiedä? Myös hän nimittäin sai sirpaleita vasempaan rintaansa ja oikeaan käteensä ja hänetkin vietiin sotasairaalaan.

Seitsemänneltoista päivältä löytyy dokumenttia miten kotipaikkakuntani Oskar Tiensuu ja Humppilasta oleva Eero Kivinen kohtasivat matkansa pään. Vihollinen oli päässyt koukkaamaan sivustaan. Myös jokioislainen komppanian päällikkö Armas Saanila kaatui samassa rytäkässä. Tuosta paikan päällä kirjoitetusta sotapäiväkirjasta sen voi lukea.

Kantakortti

Meillä kaikilla armeijan käyneillä on arkistoituna kantakortti. Eläinten kantakortti käsittää suvun ja usein paljon vieraskielisiä nimiä. Puolustusvoimien kantakortissa on neljä sivua ja se kulkee mukana jos ihminen vaihtaa sotilaspiiriä.

Menee varmaan kauan ennen kuin se on vain sähköinen tiedosto jossain tietokannassa, jossain komiteassa ensin pitäisi päästä selvyteen onko se excel vai access. Kenen hallinnassa tidostot olisivat jotta tietoturva olisi taattu?

Oheisena eräs kantakortti, josta myöhemmin.

Latovainiolaiset talvisodassa

Vuonna 1940 oli näihin aikoihin yli neljäkymmentä astetta pakkasta. Mahtoi olla kylmää touhua sotia ja rakentaa panssariesteitä. Se selvinnee oheisesta sotapäiväkirjasta.

1. Jalkaväkirykmentin 15 komppania taisteli Näykkijärven-Summan lohkolla. Tammikuun pakkasten ( 17.1. -44 astetta)jälkeen hieman helpotti mutta sitten kannas murtui.

Oheisena kopio isäni osaston sotapäiväkirjasta.Klikkaa isommaksi.