7.5.2013

Ääneen ajattelua

Niin,

Kemppinen jonka blogin pikalinkki on tuossa oikealla kirjoitti blogikirjoittamisesta noin. Kemppinen aloitti säännöllisen kirjoittamisen samoin kuin minäkin vuonna 2005. Hänen laskurissaan on jo yli 4 miljoonaa kävijää ja ei yhtään mainosta. Onkin rohvessorimiehiä.

Lapsuuteni Latovainiossa yksinasujat tietysti ajattelivat ja jopa puhuivatkin yksikseen ääneen. Savikon Ruuno oli kuulovammainen ja hänen kuulin puhuvan useinkin yksikseen. Hän ei kuullut jos vieras tuli ja saattoi aikansa kuluksi jatustella. Kuulolaitteen pantuaan hän saattoi tosin ottaa jo osaa keskusteluunkin.

Monenlaisia talentteja oli omalla tavallaan tuo entisaikainen vanha kansa. He olivat tosi pappoja ja mammoja jo minun ikäisenä. Ikäloppuja höppänöitä kun asiaa katsoi lapsen näkökannasta. Esimerkiksi Ahosen Matin pappa osasi sylkäistä sylkymällin siististi sylkykuppiin usean metrin päähän, samalla kun hän vain lookisti keinui keinutuolissaan.

Syrjälän Väinö teki nenäliinastaan pienen oravanoloisen mytyn, tupsukorvineen kaikkineen. Pani sitten sormensa sinne sisälle ja nakutti ikeniään, sai peijooni sen liikkumaan kuin taikuri itsekseen ja hassutti lapsia.

Monesta jo edesmenneestä ihmisestä puhuttiin juttuja ja heidän arvonsa oli vain  noussut kun aika jätti. Kuuman kankaalla asui minun aikanani Hilajärvi jolla oli autonromuja pihalla. Hän korjaili ihmisten radioita ja soitteli levysoittimella juhlissa. Hilajärven kerrotaan syöneen pääosin vain kyläreissullaan, ja silloin valtavasti ja kuorineen jopa kymmenen isoa perunaa lautaselleen. Autostaan oli yksi sylinteri rikki niin hän otti sen männänkin kokonaan pois jotta se ei siellä turhaan ees-taas keikuttanut. Kävihän se kolmellakin.

Ennen Hilajärveä siinä talossa asui Vainion Ranssi (Frans) Hilmansa kanssa. Oli kuulemma erittäin lyhyt mies ja usein kehuskeli miten hänellä kasvaa pitkää kauraa, on jo kuulemma vyötäröön asti. Monen sukupolven yli kerrottiin myös kuinka Ranssi kehuskeli  myös vehkeensä pituudella ja väitti sen olevan pidemmän kuin kissansa häntä. Itse juttujen pointti olikin sitten se mittaustapahtuma kun  asiaa oli tarkastettu Himan ja mittanauhan toimesta. Jääköön kuitenkin koko juttu tähän kirjoittamati ja Vainion Franssin nimikin ylöspanemati kun voi Ranssin perikunta loukkaantua.

Toisessa talossa oli isännällä ryypiskelyn myötä tapana särkeä aina kalusteita kun riita pahaksi emännän kanssa äityi. Eräänkin kerran oli jo jakkarat ja penkkikin säretty ja paiskattu ikkunasta pihalle, kun Joose tarttui puolivalmiiseen ja jo pitkään  väsäämäänsä keinutuoliin. -"Ei kai me Lyyti tätä sentään särjetä?" -sanoi  kuitenkin ennen kuin teki sille mitään. Sanotaan että perheriita päättyi silloin siihen. 

1 kommentti:

Peppone kirjoitti...

Olen myös usein päässyt hämmästelemään vanhan kansan uskomattomia taitoja, ne tulevat aina yllättäen esiin noilta hiljaisilta jurottajilta eivätkä he pidä tekemäänsä mitenkään erkoisena vaikkei se sen hetkinen tekeminen monelta onnistuisi.

Jatkuvia junaonnettomuuksia Jokioisissa

Niin, Viikonloppuna 80-vuotias mies törmäsi autollaan museojunaan. Aiemmin oli ikävä henkilövahinko vuonna 1908 joulukuussa kun 27-vuotias...