No niin. Nyt tuli luettua tämäkin kirja. Pitkä matkahan se Matti Rämölle oli fillaroida, kovempi jobi kuin minulle kirjan lukeminen. Pinnoja katkeili ja renkaita puhkesi. Suola-aavikon ylitys oli melko kuiva etappi. Laivamatkoja oli mennessä Viroon ja palatessa Saksasta. Yöpymiset pääosin teltassa. Oikein paleli kun luki tätä.
5 kommenttia:
No sulla on jo kauheesti reissuja takana, eikä oo vasta ku toukokuu!
Niin,
Kirjamatka on kait liki puoli reissua.
Minulla on juuri haettuna kirjastosta se Islannin reissu, siis Rämön kirja.
Noissa kirjoissa kokee vahvasti sen tunnelman mikä kertojalla kulloinkin on: kylmä, kuuma, nälkä, ikävä jne.
Jus,
Myös aina muutama virke välillä, mitä pyöräilijä pohtii elämänsä tarkoituksesta sun muista.
Afrikassa ajellessaan äitinsä sairastui uudestaan syöpään ja Matti sai tiedon sinne.
Perheellisellä olisi syytä olla kotiasiat reilassa, sillä jos jotain sattuu, tulee tunne että että pitää keskeyttää jo velvollisuudentunteen vuoksi.
Maailmassa on sitekitä sissejä sillä itse en lähtisi lonkkavolvolla lähikauppaa pidemmälle.
Lähetä kommentti