Sivummalla on yksi jokin entisaikojen Aslakin rakentama varmaankin seudun ensimmäinen talo. Siitä on tehty romujen säilytystila. Todennäköisesti jo purkulistalla koko rakennus. Vanerilevytkin ikkunoissa.
Kontrasti uuden ja vanhan välillä on suuri. Sari menee ihan seinän viereen ja katsoo rännejä. Niissä parhaiten näkyy rakennusten ja miksei myös ihmistenkin rajallinen elinikä. Lehtiä on päässyt jäämään ränniin ja ovat muodostaneen märän tulpan. Siinä se on märkä tollo muhinut ja korroosio alkanut. Rauta hapettunut ja hiili erkaantunut metalliseoksesta. Kierrätys kohti alkuaineiden olotilaa on alkanut.
Tullut reikä joka on kasvanut, lehtien paino romahduttanut osan rännistä kokonaan alas. Koukut ovat kestäneet ja kököttävät siinä kuin vaatekoukut tyhjänä, vainajan jo mentyä vaatteineen mullan alle. Reunan pokkaus on kestänyt paremmin koska siinä metalli on rullalla. Sarillakin on turpa rullalla kun hän ylös tihrustaa.
Tuossa olisi työmaata autonentistäjällekin. He tekevät pelkästä ruosteläjästä uuden vanhannäköisen auton, mutta tuon rännin jäänteissä ei ole kuin ilmaa jonka päälle rakentaa.
