Mieleni pullahti tositapahtuma lapsuuteni Latovainiosta, -olin silloin jotain kymmenen paikkeilla.
Kotoväelläni oli peltolohko muutaman kilometrin päässä ja sinne töihin mentäessä otettiin aina jotain evästä ja juotavaa mukaan.
Olin saanut tehtäväkseni mennä keräämään heinänkorjuun jäljiltä pellolle pystyyn jääneet heinäseipäät kasoihin, joista ne sitten traktorilla olisi nopeammin pois siirrettävissä.
Menin ohi kyläkaupan ja mennessäni ostin yhden pullollisen Pyynikin tummaa juomaa, olisiko se ollut Siff-Kola? Pellolle päästyäni laitoin sen salaojaputken päähän vesinoroon. Lähteisen maan vuoksi virvoittavaa vettä virtasi salaojaputken koontiputkesta läpi kesän, vaikka avo-ojat olivat rutikuivat.
Olin päättänyt etten kajoa juomaan ennen kuin työ on tehty. Pullo näkyi selkeästi aina välillä silmiini kun seiväskasat muodostuivat siihen näköetäisyydelle. Ja lopuksi kun yksikseni olin sen kantojobin saanut tehtyä, join sen juoman hitaasti ja nautiskellen. Oli se hyvää. Lievä kanelin maku tuntuu vieläkin kielen takaosassa.
Koirille voi opettaa myös itsehillintää. Eilen laitoin pari herkkupalaa saataville, mutta kielto oli ehdoton. Ei saa ottaa ennen kuin lupa annetaan.
Koirien silmät harottivat kun pyrkivät seuraamaan molempia yhtäaikaa, luvan antajaa ja herkkupalaa.
Alkutilanteen anelu.
Sitten ne namipalat ilmestyivät framille.
Lupa ei ole vielä hellinnyt, mutta kun se heltisi, niin valkoinen Vallu hotkaisi molemmat salamannopeasti. Hepulle pitää antaa aina erikseen. Siis ei minkäännäköistä solidaarisuutta koirayhteiskunnassa. Veisivät vaikka luun toisen kerjäläiskoiran suusta, jos niikseen tulisi. Tämän parin elämä muutoinkin on kovin mustavalkoista.
4 kommenttia:
Tuo on totisinta totta, meidänkin koiruus istuu kuin transsissa aamuisin kun annan sille aamupalaa. Vasta sitten kun se saa luvan, on sillä oikeus tulla keittiön kynnyksen yli ruokansa syömään. Joskus kun jotain spesiaalia niin melkoinen kuolalätäkkö koristaa laminaatin pintaa.
Onko oikein westie ja skotti??? Mustasta ei oikein erotu, varsinkin kun läppärin ruutu on ikkunaa vasten... vaikka siellä ei nyt ole edes aurinkoista. Ei viitti istua puutarhassakaan :)
On tyttären koirat. Uroksia molemmat ja valkoinen Valdemar leikattu.
Skotti ja Westie. Aivan eriluontoiset ja Skotti erinomainen risunkerääjä mahakarvojensa avulla.
Tuo kola-muisto oli hauska! Koirat kauniita, muuta en voi sanoa, kun en koirista mitään tiedä.
Lähetä kommentti