Kun kävellään parisataa metriä Simolasta Koskelantietä etelään ja katsellaan vasemmalle nähdään musta pallukka. Se on Rautelinin torppa ja on hiljaisessa myynnissä shhhh, ei saa mekastaa! Äänekäs myynti on sellaista huutamista kuin huutokaupassa. Vaikea tuota on huutaakaan kun ei ole kuin piirustus ainoana kuvana. Vai huudettaisiinko porukalla että LISÄÄ KUVIA JA SASSIIN!!
Täällä.
Totanoinasniin tästä pallukan kohteesta kerroinkin aiemmin eli Emilian sekä Urhon perheessä oli kolme poikaa sekä yksi tyttö. Mahtoi olla ahdasta jossakin vaiheessa. Urho oli kirvesmies ja sotaveteraani, taistelija niinkuin varmaan Emiliakin yksine lehmineen.
Sitten siitä itään on samankokoinen Filppulan torppa joka on myyty pääkaupunkilaisille jo pariinkin otteeseen. Siitä lisää vasemmalle oli Vasken mamman tölli, mutta se on jo purettu 60-luvulla. Nämäkään ei ole Kartanon torppia alunperin vaan senaikaisen Klemelän kantatilan asumuksia.
Kaivetun lammen rannalla on joitakin saunoja mutta ei tuo maisema mikään postikorttimainen ole.
Tuota kolmiomaista tiealuetta nimettömine oikoteineen ei minun aikanani ollut vaan kuljettiin Z.mutkien kautta. Variksenpesä oli usein tuossa keskiössä.
Filppulassa ei minun aikanani ollut kuin kirvesmies Oskari. Lapsia peloittava yht'äkkinen konekiväärimainen naurunremakka oli kokemus sinänsä. Lisäksi toisessa korvalehdessään oleva valkoinen pahkura, -mikä lie ollut?
Kerran kun Niemisen Valto oli meillä kylässä ja Oskari istui samalla kyökin penkillä, Valto kysyi?
-mikä valkoinen kikkare sun korvalehteen on jäänyt?- Luuli kait jotakin kittiä siinä olevan.
"Se on joku kasvain, ei kai se ole vaarallinen" -sanoi Oskari ja imaisi vain lookisti pillilupiaan.Silloin poltettiin aina surutta sisätiloissa ja äiti toi kahvitassin tuhkia varten.
Oskari oli vanhan kansan puumies ja aika roheloita oli hänen remonttinsa. Tapetoikin meillä kerran ja kun kamarissa oli radio sellaisella pienellä tasolla seinässä kulmakiinnikkeiden avulla. Ei ruuvannut sitä irti vaan teki tapettiin rautojen kohdalle aukkoja ja rumempihan siitä sillä tavoin tuli.
Siihen aikaan oli kamarissa vain yksi pistorasia ja sekin keskellä seinää. Radion mukaan asennettu tietty. Oskari oli ensirivin avulias ihminen. Minulta meni pikkusormi nivelestä sijoiltaan, sojotti 90 astetta sivulle kun laskin tynnyrillä mäkeä. Oskari väänsi sen paikoilleen, ensin vetämällä ja sitten kääntämällä. Ei se silloin sattunut, jälkikäteen vähän jomotti.
Käytiin näyttämässä sormea lääkärillekin, mutta ei siinä ollut mitään korjaamista.Lähteenojan Ensio oli kunnanlääkäri ja terveyskeskuksista ei kukaan ollut kuullutkaan.
Tuosta Tyytynojan kohdalta ei ollut kuin yksi silta yli aikoinaan . Sekin hajosi kun kuorma-auto säilykepurkkilasteineen hajoitti sen ja vajosi jortaaniin. Sitten myöhemmin siinä oli joskus kevättulvien aikaan muita ongelmia kun vesi nousi sillan päälle ja virtasi kovaa. Ei siitä jalkamies uskaltanut yli mennä. Kolkatien kautta pääsi silloinkin Oskari maalikyliin ja Jänhijoelle Onni-veljelleen saunomaan ja atimoimaan.
5 kommenttia:
Tämä näissä historiikeissa on juuri hienoa ettö esiin pulpahtaa tuollaisia persoonia kuten tuo Oskari ja sun kerrontasi on sellaista että väkisinkin alkoi äijästä - siis Oskarista - piirtyi kuva mieleen. Kiitos taas kerran ja lisää pyytää hän.
Niin,
Henkilöitä joiden jälkikasvua ei asu paikkakunnalla tulee eriteltyä tarkemmin. Muiden osalta pitäisi olla korrektimpi koska huumorikin ja pelkkä mainintakin voidaan kokea ikävänä. Oskari ainakin oli ensirivin työmies.
Tiedätkös onko samoja Filppuloita kuin nämä lätkäpelaajat Ameriikassa? Isä on kirkolta mutta onko suku Latovainiosta.
Poikien Liisa-äiti on tiätysti Kuumasta :)
Oskari puhui sukulaispojastaan joka pelasi Koetuksessa pesäpalloa ja kait myöhemmin muuallakin. Sen perusteella ymmärtäisin että se Valtteri filppula voisi olla Onnin pojanpoika. Onni oli Oskarin veli. Arvo oli toinen veli joka asui siinä Jänhijoen Mattilan naapurina liki koulua. Arvo oli poikamies ja pellot on nyt Mattilalla.
Oskari kehui myös kuinka susi Kalle Oikarinen on sukua.
Niin,
Ja tuossa seuraavassa kun muistelin oliko Oskarilla lapsia tuli juuri mieleeni Salme. Meni Kaupin kanssa naimisiin ja asuivat siellä 2-tien ja Ämmäläntien lähellä. Kaupin Pauli taitaa olla siirtolaisukua ja rakensi isohkon navetan puolimatkan puuelementeistä. Asuintalojen seinäelementtejä jotka oli tilattu Neuvostoliittoon mutta tilaus peruuntui ja niistä tehtiin taloja suomeen. Valto Korko teki myös talonsa niistä siihen nykyisen kyläkaupan viereen.
Lähetä kommentti