Apostolinkyydillä Spartalaiseen tyyliin

Niin, aikansa kuluksi piti kävellä sisämaahan sekä myös rantoja pitkin.

Old Hersonissos ja siellä oli pylväässä ilmoitus, ehkä kuolinilmoitus?

Ja vanha oliivipuristin tuotu framille. Niitä kiviä näkee myös paljon pihakoristeina. Kaipa minun pitäisi tuollainen kaulaani ripustaa ja mereen paiskaitua.

Tien vieressä oli myös hauta. Toisella puolella vähän matkan päässä oli ollut hautausmaa. Olisikohan tuo ihminen kohdannut matkansa pään tässä?

Tehokas raja-aita olisi tälläinen kaktusrivistö.

Välimeren saastumisesta ei ole merkkiäkään. Ilmeisesti virtaukset hyvät ja paperitehtaita jokien varsilla vähän.

Peruskallio on toista kuin Suomessa. Louhiminen helppoa ja röpöläistä, vähän kuin Virossa mutta vaaleampaa.

Monin paikoin rannan käyttäminen turistipisneksiin on kuitenkin haasteellista.

Kaikenlaista

Niin, kävelin  parin kilometrin päässä olevan All-Inclusive hotellin tietämille ja sen suuri vesipuisto on varmaan lapsiperheille parahultainen. Aikuiselle hieman tylsää kun kaikki on valmiksi järjestettyä. Ranneke kädessä saa syödä ja juoda eikä tarvitse pahemmin rahaa käsitellä muutoin kuin matkaa varattaessa.

Monet rakennukset täälläkin ovat tarkoituksella keskentekoisia. Ylimmäinen kerros on vaiheessa ja betoniraudat törröttävät. Joku on joskus jossain sanonut että jokin maksu tai maksut eivät lankea ennen kuin rakennus todetaan valmiiksi rakennetuksi.

Satama-altaassa taas oli vastakkainen tapaus. Haaksirikkoinen paatti on riisuttu melkomoisesti ja näyttänee olleen siinä jo aika kauan.

Majoituspaikka hotelliosion lisäksi oli pihapiirissä erillinen kahden huoneiston osio. Selkeästi kalliimpi ja ei kuitenkaan sen rauhallisempi sijainti.

Takapihalla ihmiset otti aurinkoa, uivat uima-altaalla, pelasivat ja vaan istuskelivat.

Kun Suomi pelasi jääkiekkoa, katselin peliä isolta screeniltä ja tilasin lampaankyljyksiä.

Tuo ranta-alue polveili melkomoisesti ja Iraklionin suuntaan kävellessäni näkyi hulppeita asuin- ja lomataloja. Yhden tonttiin kuului jopa tälläinen luonnon muovaama terassi alhaalla merenrannassa,

Kansallisjuoma on aniksen makuinen Ouzo.

Palmera Beach

Niin, suomalaisittain tuttu mielenilmaus tervehti bussista majoitukseen siirryttäessä, -Marina. No Palmera Seaside Hotel oli kuitenkin se liki vesirajaan pystytetty majoituskämppä täällä haavaa.

Näkymä ikkunasta illankutveessa.

Palmeralla oli oma rantaravintola rantatien toisella puolella. Sisäänheittäjien vakiofraaseja saattoi kuunnella parvekkeelta.

Useimmiten kehoittívat poikkeamaan syömään ja juomaan ja jatkoivat heti kysymyksellä mistäs kulkija on kotoisin. Vastasivat ohikulkijat mitä tahansa, siitä aiheesta ei jatkokeskusteluja juurikaan syntynyt. Latovainiokin oli kyselijöille tuiki tuntemanton synnyinpaikka.

Tämä rantatie toimi pääosin kävelijöiden väylänä mutta autoillakin sai ajaa. Useamman kilometrin mittainen ja päättyi sataman aallonmurtajaan. Parin hotellin tontti katkaisi reitin kummassakin päässä.

Satamapoukamaan asti ranta oli täynnänsä kuppilaa kuppilan perään. Minäkin muiden tapaan kävelin tuon aallonmurtajan majakan luokse.

Kumpikin kuva on otettu kämpän ikkunasta kameran zoomilla, sekä myös allaoleva.

Ihmisten suuri harrastus on vastaanottaa maksimaalinen määrä auringon UV-säteilyä joka matkaansaattaa mukavasti ihon vanhenemisen sekä tummumisen kera myös ihosyövän lisääntymisrikiä jota myös jotkut melanoomaksi nimittävät.

Kreikka Kreeta, Hersonissos

Niin, 

Toukokuu on Kreetalla ilmojen puolesta kuin heinäkuu suomessa. Luonto vaan ei ole niin vihreä.

Punaiset perennat pyrkivät pihalta pois.

Palmu pullistelee pyrstösulkiaan.

Seat siististi suojassa sateelta.

Vihreällä vihannalla verhoiltu aitamuuri.

Oiva joulukuusi tuossa olisi.

Tavernan aurinkokatoksena oli sitruunapuita.

Ensiapuaseman julkisivupinnoitteeksi on valittu villiviini.

Keittiön hana vuotaa, juoksuputken korjaus

Niin,

Uskoisin että joka toisessa yli parikymmentä vuotta vanhassa kotitaloudessa on tihkuttava keittiöhana.

Vuoto ei ole vaarallinen jos tiskipöydän ja hanarungon välinen liitos on tiivis ja vesi ei näin ollen pääse alakaappien kautta lattialle. Vesi tihkuu tuohon hanan juureen vain silloin kun hana on muutoinkin auki  ja saa vaan aikaan ikäviä laikkuja ja kalkkijäämiä.

Entiseltä työkaveriltani kuulin että on olemassa 5 Euron korjaussetti jossa on kaksi O-rengasta, vaseliinia ja vesihiomakangasta. Sillä homma hoituu ja hanalle tulee lisäikää parikymmentä vuotta. Ilman uusia tiivisteitä ja putkiliikkeen osiakin pärjää, mutta ainakin vaseliinia ja hienoa vesihiomapaperia pitää olla kotosalla.

Korjaussetissä on mukana myös paperinen ohje selkeine kuvineen.

Tuotetiedot

LVI-koodi: 6420263Tuotemerkki: ORASTarkenne: Huulitiiviste / 46.5X41Toimittaja: ORAS OYValm. koodi: 158735Tullikoodi: 40169300EAN: 6414150005725

Omaani nyt jo neljästi hiottu, jotta kaipa tuossakin on tullut jo hanan metalli elinkaarensa päähän. Ei sitä moponkaan sylinteriä voi rajattomia määriä hioa.

Sunnuntaina tein taas sen hionnan mutta en ottanut tällä kertaa kuvia, se on helppo selostaa ja ohjeet ovat siinä putkiliikkeestä saatavassa korjaussetissä myös. Veden tuloakaan ei tarvitse sulkea kun hana on tuossa kiinni asennossa koko ajan.

Vesihän tihkuu kääntyvän suutinvarren juuresta jossa ovat O-renkaat ja niiden urat.

Irroita ensin päällä oleva suojaläppä jotta pääset irroittamaan otekahvan ruuvin ja sen jälkeen nostamaan otekahvan ylös. Joissakin hanamalleissa on kuuma/kylmä värimerkin alla ruuvi joka pitää kiertää ensin irti jotta otekahva irtoaa.

Nyt kun säätökahva on irroitettu irroita sen jälkeen kahvan alla oleva kartiomallinen niklattu suojaholkki (muhvi tai mansetti)  kiertämällä sitä vastapäivään jengoillaan. Nyt tulee esiin kääntyvän juoksutusputken yläosa. Tämä mansetti kiertyy ihan käsivoiminkin, papukaijapihdit saavat vaan vaurioita aikaan. Papukaijapihtejä tarvitaan jos haluaa vaihtaa myös säätöosan mutta silloin pitää sulkea vedentulokin sulkuventtiilistä. Jos säätöosassa on vikaa tippuminen tapahtuu juoksuputken päästä eikä sen juuresta.

Tämän juoksutusputkivarren yläpuolella on muovinen valkoinen huullosprikka, se pitää nostaa ylös jotta juoksutusputken saa nostettua. Alapuolella on samanmoinen mutta sen irroittaminen ei ole pakollista.

Paina sitten seinän puolella olevaa lukituskuulaa (tai joissakin malleissa se on ruuvi) jotta pääset nostamaan tuon juoksutusputken kokonaan ylös. Nyt näet O-renkaat jotka sinun pitää rullata myös ylös.

Tiivistepakkauksessa on sitten ohjeet miten hiot ne urat ja rasvaat uudet O-renkaat ja hiot myös juoksutusputken sisäsylinterin. Asenna osat takaisin käänteisessä järjestyksessä.

Hetken aikaa voi saada vaseliinin makuista vettä, ei se haittaa.

Jääskeläisen Eero on myös tehnyt hyvän kirjoituksen kuvineen. Parempi kuin tämä ja selkeämpi. Se vaan on jo poistunut

Miksi siis kärsiä vanhuusvuodoista kun ne voi korjata.

Vesitornin armokuolema

Niin, Jyväskylässä sortui kerran tälläinen vesitorni. Siispä päätettiin täälläkin purkaa koko torni ja tehdä uusi joka ei ole torni vaan iso malja.

Vanhaa tornia purkaa nyt Delete Oy ja hinta on 95 000 Euroa.

Turismipäästöjä

Niin, lentoliikenne ei ole turismissa ainoa päästöjen lähde, on myös liikkuminen kohteessa. Halutaan mennä nopeasti ja Aasiassa ei satsata katalysaattoreihin mutta kaasukäyttöisiä autoja on paljon. Pitkähäntäveneiden moottorit ovat useimmiten vanhoja kuorma-autojen moottoreita.

Satunnainen Ao Nang kuvaaja

Niin, lumiukko taistelee hellettä vastaan.

Saunan nimi on kirjoitettu väärin

Rannan turistit atleettivartaloineen

Auringonlaskun aikaan

Ruokahuolto pelaa ilman päästöjä.

Mangopirtelö 2,5 Euroa

Laukku-Leena tai Kassi-Alma

Niin,

Nyt vuonna 2019 Laukku Leena on Jämsässä. Alla myös muita julkaisuja.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/75db588e-0711-40c6-bb09-b2b3b0560953?fbclid=IwAR0eV-kjtFl15Fb9VTWOFXuWfOr8thKaBzumL0XEJQvBwHZ3Rn3X_d3ymLE

Tuuloksen tienoilla on  feminiininen julkkis. Ensin nimi oli Kassi-Alma , sittemmin Laukku-Leena. Hän on kiertänyt vuosikymmenet Forssa-Tuulos-Loppi akselilla ja kauempanakin. Kasseja on paljon ja hän yöpyy ulkona myös talvella.

Juttu 71-vuotiaasta asunnottomasta Leena Kiviharjusta on herättänyt valtavasti keskustelua.

 Joroisten Lehti haastatteli häntä vuonna 2010.

Kiviharju on elänyt mediatietojen mukaan toistakymmentä vuotta kymmenien laukkujensa kanssa taivasalla. Nyt hän on asettunut Jämsään Hallin alueelle, mutta ei suostu ottamaan minkäänlaista apua kaupungilta.

Laukku-Leenana tunnettu Kiviharju on antanut tiettävästi vain yhden kunnollisen haastattelun medialle. Joroisten Lehden toimittaja kutsui Kiviharjun kotiinsa yöksi vuonna 2010 ja sai kuulla ulkosalla laukkuineen elävän naisen elämäntarinan.

Juttu on kadonnut lehden verkkosivuilta uudistuksen jälkeen. Sitä ei myöskään löydy arkistosta.

– Lehti vaihtoi omistajaa ja arkistojen siirto konsernista toiseen ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo Joroisten Lehden päätoimittaja Sari Ristamäki.

Juttu on kuitenkin kehystettynä toimituksen seinällä.

Elämä muuttui äidin kuoleman jälkeen

Kiviharju kertoo jutussa, että alkoi jo 15-vuotiaan viettää kesänsä Euroopassa kieliä opiskellen ja kierrellen.

Haastattelun mukaan Kiviharju kirjoitti ylioppilaaksi, luki oikeustieteitä yliopistossa ja teki konttoritöitä, kunnes ryhtyi äitinsä kokopäiväiseksi omaishoitajaksi.

Omaishoitajan työtä hän kertoi tehneensä vuosikymmeniä. Äidin kuoleman jälkeen hän ei päässyt takaisin työelämään työkokemuksen puutteen vuoksi.

Haastattelussa Leena Kiviharju kertoo heittäytyneensä "Luojan ruokittavaksi"kuusi vuotta ennen jutun julkaisua, eli vuonna 2004. Syyksi mainitaan se, että "yhteiskunta ei tarvinnut hänen työpanostaan".

"Hän alkoi kiertää peukalokyydillä ympäri maata keräten jäteastioista pulloja ja tölkkejä. Panttirahoilla hän ostaa ruokaa ja piipputupakkaa.

Kiviharju sanoo elävän aliravittuna mutta terveenä. Omien sanojensa mukaan hän ei saa minkäänlaista yhteiskunnallista tukea, koska "ei asu missään ja inhoaa lappujen täyttämistä".

Vuonna 2010 julkaistussa jutussa Kiviharju sanoo, että aikoo kiertää Suomea vielä vajaat viisi vuotta, kunnes saa kansaneläkettä. Sen jälkeen suunnitelmissa oli asunnon hankkiminen.

Alkuvuodesta 2019 hän kuitenkin asuu yhä taivasalla laukkuineen.

Videoonkin on päässyt

Anyavee hotelli

Niin,

Resort manoitus Anyavee hotellissa joita alkuosaltaan samanlaisia nimiä on kaksi muutakin. Samaa ketjua mutta yksi Railaylla ja toinen ihan rantakadun vieressä.

Huoneessa oli jäähdytys ja kun kameran kanssa meni ulos, linssi veti huuruun ja siksi sumeita ulkokuvia.

Patsas

Niin, Euroopassa moni matkailija kuvaa paljoltikin patsaita. Lokit kakkivat, häiritsevät ja ihmiset puhelimineen ottavat kuvia. Parhaat kuvat saisi ostamalla postikortin, mutta se ei se olekaan se juttu.

Bangkokin keskuspuistossa on tämä patsas ja ei mitään hajua ketä se esittää.

Tämä taas on erään kävelykujan sokkelossa Ao Nangissa. Se lienee tehty turistien valokuvien ottamista varten mutta eniten niitä kuvia otetaan sen teräksisisen miekkavalaan äärellä.