Imitaatio

Niin.

Kahden kuukauden päästä on jouluaatto.

Toisilla on hauska taito josta kylläkin imitoitavat joskus loukkaantuvat. Jukka Puotila on yksi suosikeistani, Espoon monitoimimies. Hän hauskutti koulussa luokkatovereitaan, niinkuin useimmat tulevat imitaattorit tekevät. Opettajat eivät siitä pidä, mutta luokkakaverit nauravat, ikuinen ristiriita.

Jope on myös melkomoinen, karismansa kärsii vain ulkoisen habituksensa häiriöstä, mutta väliäkös siitä minulle, en voi heittää ensi kiveä.

Reijo Salminen oli ensimmäisiä ja onhan niitä ollut vaikka ketä. Klaus Thomanssonkin osaa jonkin verran. Aivan normaalilla puheäänellä varustettu, maneeriton ihminen voisi olla vaikea imitoitava, Esko Ahoa ei taida olla imitoitu?

Kuumailmapallo Latovainiossa

Viikon suuri uutinen oli kuumailmapallon laskeutuminen Latovainioon.

Kansainväliset uutistoimistot välittivät paikalta suoraa satelliittikuvaa ja nyt kyseinen maamerkki on kiinteä osa turistikartoissakin.

Valtaisa vihreä pallo näkyy jopa satelliittikuvissa. Tiettävästi on myös ainoa ihmisen rakentama pallo joka näkyy kuuhun asti.

Amosvainaa

.
Valokuvatorstai.



Saaste on aihe. Tässä sitä syntyi, mutta muovipussiin keräsin ja pois vihaisten ihmisten silmien alta vein. Toki.

Esko Rahkosen autoharrastus

Rauni Mollberg in Memoriam

Niin.

Yksi kulttuuripersoona on poistunut keskuudestamme.

"Molle" Rauni Antero Mollberg syntyi huhtikuuta 1929 Hämeenlinnassa ja kuoli eilen – 11. lokakuuta 2007 Loimaalla. Hän oli tunnettu suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja sekä akateemikko.

Mollberg tuli aluksi tunnetuksi Yleisradion TV2:n teatteriosaston ohjaajana, mikä oli hänen pitkäaikaisin työtehtävänsä (1968–1986). Mollberg toimi myös taiteilijaprofessorina vuosina 1978–1988 ja sai myös taiteen akateemikon arvon vuonna 1989.

Ei sovi unohtaa hänen saamiaan tunnustuksia, eli myös Pro Finlandia -mitalia vuodelta 1980 sekä viittä Jussi-palkintoa.

Mollberg kuoli Loimaalla keuhkokuumeeseen, sairastettuaan sitä ennen neljä vuotta verisyöpää. Loimaa tunnetaan myös patsaidentekijä Alpo Jaakolasta ja nyt myös Rauni Mollbergin kuolinpitäjänä.

Rauni nimenä voisi olla miehen tai naisen, ehkä siksi se on miehillä harvinainen. Rauni ohjasi mm. Timo K. Mukan kirjan pohjalta tehdyn elokuvan "Maa on syntinen laulu". Ikimuistettavia kohtauksia. "Tuliko sinun hiki?"

Arki

.

(klikkaamalla suurenee)

Valokuvatorstai.

Arki ja arkinen esine mielletään usein harmaaksi ja monenlaista käyttöä kestäväksi.

Arkipenkki on arkisen karu. Kaikki se kestää ja kaiken se kärsii. Ei se kutsu, ei pyydä ahteria pinnalleen, ei havittele suotta toisen valkeita housuja. Penkki on pitkäikäinen ja leppoisen lempeä. Käytössä koeteltu ja tuiskussa tuiverrettu. Tälläinen arkipenkki pinnaltaan on ajan patinoima ja monta vuodenaikaa nähnyt. Penkki on oiva kaveri kulmastaan lohjenneelle pöydälle.

Suhteellisuusteoriaa

Niin.

Kaikki laatua ja suureita koskevat lauseet voidaan mitätöidä vastalauseella "kaikki on suhteellista".

Joku kehuu autoaan tai moittii elinolosuhteitaan, se on suhteellista perin suhteellista. Einstein tuli kuuluisaksi teoriastaan jossa aikakin todettiin suhteelliseksi ja muuttuvaiseksi nopeuden suhteen.

Eli, josko sitä liikkuisi liki valon nopeudella niin vanhenisi verkkaammin kuin paikallaan jököttävät.
Helppo ymmärtää kun ajattelee istuvansa tylsässä kokouksessa. Juuri kun palaverinpitäjä aloittaa puheensa ja nostaa sormensa, tämä poika lähtisikin melkein valon nopeudella avaruuteen.

Siinä jäisi heppu silmissäni sormi pystyssä seisomaan, koska hänestä lähtevät uudet valonsädeheijastukset eivät enää tavoittaisi minua kuin pitkällä piiiitkällä viiveellä. Jätkä olisi kuin pysäytetty videokuva minusta katsoen.

Siellä avaruusmatkallani muutaman minuutin oltuani ja takaisin tultuani samaan palaveriin, niin jopa olisi kaverit vanhentuneet useita vuosia, josko enää hengissäkään olisivat. Mitä lievät sillävälin touhunnevatkaan.

Serkku ja paljon oppinut ihminen, Tarja Kallio-Tamminen kertoilee ihmisen maailmankuvasta kvanttifysiikan termein.
Minä itse en ymmärrä tästä mitään.