Hesburgerin makkaraperunat

Niin,

Tällä paikkakunnalla niitä ei ole ruokalistalla, -valitettavasti. Hyvää vatsantäytettä runsaan ketsupin kera.
HK:n sinistä kuutioidaan. Pannaan pannulle ja kuumennetaan. Uunissa kuumennetaan vähän pakasteranskalaisia.

Laitetaan pahvirasiaan ja annetaan tutisevaan käteeni. Jos tuntisin julkkiksesi haluavan teinin tekisin hänelle palveluksen. Kompuroisin sen laatikkoni kanssa annos menisi lattialle ja hän rientäisi apuun, ostaisi minulle paremmin kädessä pysyvän hampurilaisen ja kirjoittaisi siitä naamakirjaan.

Kännykkälaturin voi jättää pistorasiaan

Niin,

Usein on mainittu että kaikki laitteet olisi syytä irroittaa pistorasioista silloin kun niitä ei käytetä. Kännykkälaturia tarvitaan aika usein ja helpommin sen löytää jos se on alinomaa valmiusasemissa sekä tietyssä paikassa.

Uusimmat laturit eivät kuluta juurikaan sähköä jos siihen ei ole kytketty ladattavaa akkua, joten turha niitä on repiä ellei sitten asu avolinja-alueella ja ukkostaa.

Asiasta on tullut oikein uusi tutkimus.http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_laturia_voi_pitaa_surutta_pistorasiassa_koko_ajan/7468007

Sen sijaan jos on viallinen loisteputkivalaisin ja vanhanaikainen sytytin voi kuumeta ja tulipalo syttyä.  Eipäs kai niitä kotioloissa juurikaan enää kun valokin oli jotenkin kalvakas.

Lapsuuden loppu

Niin,

Paljon on puhuttu siitä että lastenrattaat ja -vaunut pitäisi kierrättää, kukaan ei saisi ostaa uusia. Nykyään on näppäriä ratkaisuja kun rattaat, vaunut ja jopa turvakaukalo istuvat samaan kehikkoon jota kuljetetaan pyörillä.

Latovainiossa ei käytöstä poistuneet vaunut joutaneet pöpelikköön heitetettäväksi vaan niistä tehtiin mäkiautoja.

Tämä nelipyöräkkö on varmaan useita kymmeniä vuosia vanha, aikajanalta 1956...1980.  Sammaleen määrä sen kertoo. Olisi siinä soma vaikkapa karhunpennun mäkeä laskea sammalpehmusteellansa.

Sohva on tullut tiensä päähän

Niin,

Ja hellakin on sortunut ojan pohjalle. Surullista. Mutta maallinen vaellus loppuu meiltä kaikilta joskus, siis tulemme tiemme päähän.

Ja sitten pateettisella äänellä: Ihmisen elämä on kuin sohvan elinkaari. Ensin olemme uusia ja meitä ihastellaan, silitelläänkin. Syliin ei oteta vaan ahtereita saa sohva tuta.

Sittemmin alkaa arkinen olotila. Myöhemmin kukaan ei edes noteeraa, kuulumme kalustoon. Vähitellen rypistymme ja nuhraannumme. Ryhti heikkenee ja pintakin voi rikkoontua. Perhe kyllästyy ja ex-tempore ottaa uuden. Muutumme ongelmajätteeksi.

Saatetaan sitä kauniita sanoja sanoa ja positiivisesti muistella, mutta tarpeeton romu mikä romu. Poisviennistä ei kukaan halua maksaa, pitäisi itse ymmärtää raahautua syrjäiseen maatumispaikkaan kuin norsuvanhukset.

 

Santakarin pooki

Niin,

Tämä pooki on hienosti kunnostettu ja rakennettiin jo vuonna1857. Tuolloin autonomisen Suomen luotsi- ja majakkalaitos rakensi ahkerasti tunnusmajakoita Pohjanlahdelle, koska englantilaiset olivat tuhonneet merimerkkejä ja rannikkokaupunkeja Krimin sodassa 1853-1856 Perämerelle asti. Samana vuonna 1857 luotsilaitos rakensi Pohjanlahden rannikolle ainakin kahdeksan puista tunnustmajakkaa. Santakarin ikkuna- ja oviaukkojen puitteet ja vaakalaudoitusvyöt on maalattu valkoisiksi, mistä se saa pookirakennukseksi epätavallisen viimeistellyn ilmeen.Sijaitsee Raumalla.

Taivaanraapijat

Niin,

Suora käännös pilvenpiirtäjistä ja Antti Tuurin kirjan nimi. Juuri nyt tulee TV:stä ohjelmaa tuosta rakennusajasta New Yorkissa.  Ehkä yksi Tuurin parhaista kirjoista joskin oudoksuttaa hänen kirjoitustyylinsä minä-muoto. Repliikit tulevat ikäänkuin töksähten ja juron lyhyesti. Toista kuin Päätalon jaarittelu.

Tuo kirja jonka luin taisi olla viides Tuurin kirjoista jonka luin. Aukko Taivaassa -kirja  noudatteli liki samaa juonen kuljettelua. Taivaanraapijat kuuluvat "Äitini suku" -sarjaa ja lienee aika paljon todellisuuspohjainen.

Tuollainen teräsrakentaminen niittaustekniikalla ja ilman mitään turvaköysiä on kyllä hullun hommaa. Siltojenkin rakentamisessa kuoli intiaaneja muita siirtolaisia suomalaisten lisäksi ihan joka päivä ja useampiakin kerralla.

Rakennusten rapautuminen

Niin,

Teräsbetoni on kestävä rakenne jos vain se suojataan niin ettei se pääse vuorotellen kastumaan ja sitten jäätymään. Betonin sisällä olevat raudat ruostuvat ja turpoavat. Pinta menee rikki ja ilmiö kiihtyy.

Tässä on kauppakeskuksen lastauslaiturin perusmuuri johon valuu katolta vesi. Tasakatto jonka sadevesikaivo on ilmeisesti tukossa. Vesi tulee seiniä pitkin. Seinät on pinnoitettu klinkkerillä ja nekin irtoavat. Olisi pieni homma puhdistaa kattokaivo ja vauriot olisi estetty. Ilmeisesti kenenkään toimenkuvaan ei kuulu tarkkailla katon tilannetta.