Rakkaus lukossa vaiko karilla

Niin,

Lanzaroten satamakaupungin kettinkeihin oli iskenyt sama villitys joka jossain pän maailmaa on sortanut jo siltojakin. Kojusta ostetaan nimillä kaiverrettu lukko ja se yhdessä lukitaan ketjuun. Avain heitetään mereen. Jos rakkaus karille ajautuu pitää sitten tulla seuraavan kerran rautasahan kanssa lomalle jotta sen sen saa vapaaksi jälleen.

Kaikki lukot olivat varsin ruosteessa, jotta eivät olleet vanhan rakkauden merkkejä. Laulussa sanotaan että vanha rakkaus ei ruostu.

Fuerteventuralta löytyi karille karahtanut rakkauden paatti.

Ei ainakaan Rokka

Niin, siis suostunut polkujen reunoille kiviä asettelemaan.  Lobos saaren kävelyreitit on merkitty molemminpuoleisella kivirivistöillä.
Kivikujaa seuraten ei voi eksyä laavaerämaahan. 

Polku johtaa myös majakalle, mutta koska väylät eivät ole ajoteitä, ei google maps juurikaan neuvo oman tiensä kulkijoita.

Myös Corralejon kaupungin viheralueet on usein täytetty mustalla laavakivellä. Näkyi myös ajokaistojen väliin aseteltuja muovisia keinonurmikaistaleita.

Corralejo beach

Niin,

Häveliäät ihmiset ottivat rajatonta rusketusta yksinään laavakiviröykkiöiden suojassa.  Toisilla rannoilla ollaan kuulemma ihan porukoilla nakuna mutta Corralerossa oli ujompaa porukkaa tai sitten en vaan osunut paikalle. Rannan ravintolat on sijoitettu siten että iltasemmalla turistille seuraa siitä kujanjuoksu. Rannan suuntaisesti  kulkiessa jokaisen ravintolan edessä on sisäänheittäjä ja vaikea kulkea niin etteikö juuri tukevalta illalliselta tultuaankin joutuisi useammankin karpaasin mainospuheiden uhriksi. Samanlaista se tahtoo olla jo nykyisin suomen marketeissa. Täällä vaan puhelinmyyjät ja sähkötarjouksien esittelijät tunkevat iholle. Silmälasien puhdistusnesteitä kaupitellaan ja eteinen on kuin hollitupa.

Muutama aikuinen teki taidokkaita hiekkalinnoja ja tippilaatikko oli siinä framilla josko teosta ohikulkija arvosti.

Ruoste raiskaa Lanzarote

Niin.

Lanzaroten rantakaupunki Playa Blanca on turistirysä sanan varsinaisessa merkityksessä. Aurinko porottaa kummassakin mutta tuuli oli vaimeampaa sataman suojaisuudesta johtuen. Meri-ilma aiheuttaa ja antaa rantakadun kettingille aivan oman rustiikkisen kuorrutuksensa. Kaunishan tuo on.

Keskikehon rakentaja rantaraitilla.

Lobos rantautuminen

Niin,

Lobos saarelle meno oli yhtä karua kuin sen kasvillisuuskin. Veneestä rantautuminen oli vaikeaa kun aallot löivät rantaan ja sieltä takaisin. Taksivene ajoi betonisen laiturin viereen niin että kippari moottorilla koettti pitää sen laiturin kyljessä. Kapteeni huusi aina milloin tuli otollinen hetki hypätä kaiteettomalle portaille. Yksi otti laiturilla vastaan ja kaksi auttoi veneessä kummallakin puolella.

Rantautuminen onnistui joka kolmannella hetkellä kun vene nousi ja laski kaiken aikaa. Liikuntarajoitteisilta se ei olisi onnistunut. Loboksella oli sitten se tulivuori ja hienot dyynirannat jossa olisi voinut snorklata tai lautailla. Itse tyydyin vuorireissun jälkeen syömään paelaa. Siinä olikin monta katkarapua sahramiriisillä. Ei ollut liiemmälti hinnakiroissa kun noin 9 Euroa juomien kera.

Corralero Fuentepark

Niin,

Kauniit kanarialaiset talot kätkevät usein tiheää huoltotarvetta kätkeviä rakenteita. Puolipyöreät kattotiilet pitää sitoa ja tilkitä laastilla lintujen ja roiskeveden sekä tuulen tuiverruksen estämiseksi. Puiset smyygit ikkunakarmeissa ulkopuolella mätänevät nopeasti ja maali hilseilee. 

Maassa maan tavalla. Täällähän on sentään jonkin verran siirtomaavallan aikaisten valloittajien kädenjälkeä toisin kuin Thaimaassa paikallisten rakenteissa.

Corralejon Dyynit

Niin,

Maassa jossa ei ole routaa ja maaperäkin kuivaa on tienpito helpompaa. Ajoväylät olivat kadehdittavan hyvässä kunnossa ei ollut edes nastarenkaiden jättämiä uria.

Joissakin paikoissa näkyi asfaltissa katkeamia, kaipa se vain johtui alla olevan hiekkapatjan liikkumisesta.

Dyynialueella hiekkaa oli kuin Saharassa.