Latovainio tunnetuksi Aasiassakin

Kun kulkee maailmalla on tärkeää valistaa paikallisväestöä siitä mistä itse turisti on kotoisin. Kertoa omasta kulttuuristaan tappuroinnista ja talkkunasta. Piapo, puksmentti ja pylsy ovat tarkeä osa paikalliskansallisidentiteettiämme, miksemme siis kertoisi siitä.

Kun itse reissaa Aasiassa niin miksei siis toivoisi että aasialaiset tulisivat tutustumaan Latovainioonkin? Mahtaa tosin olla pieni pettymys kun aasialainen turisti pysähtyy Latovainion pikavuoropysäkillä ja kysyy ensimmäiseltä vastaantulevalta paikallisasukkaalta "hello, where is the Hotel?" ja saa vastaukseksi "häh"?

Mutta nyt on ainakin saatu reitti selväksi kaikille ja tulisipa vaikka Myanmarin Nobel palkittu Kyy pakolaiseksi Latovainioon niin tunnettavuus nousisi tuhanteen potenssiin.

Reitti on ainakin tehty selväksi. <-----klikkaapa tuosta


Ja Kiinaan on saatu oikein piapoon erikoistunut ravintolakin. Ja jos joku ei tiedä niin piapo on talkkunaa joka syödään yleensä piimän kanssa.

Karl Headhouse

Mies oli kaatunut kyljelleen kesämökkinsä saunapolulla ja joutunut lonkkaleikkaukseen. Leikkauksen jälkeen tuli pakollista vuodelepoa neljä viikkoa vaikka kesä oli juuri näppeimmillään.

Herättyään aamulla hän avaa aina ensiksi TV:n ja sitten lorauttaa kodinhoitajan illalla täyttämästä termarista mukiin kahvia. Muovimukissa on yöpöydällä sokeria ja kuin ikiaikaisella rutiinilla mies ottaa kaksi palaa ja tipauttaa ne kahvin joukkoon. Tipauttaminen tapahtuu aina tasan viiden sentin korkeudelta jotta plumpsahdus toisi huoneeseen jotakin elämää, ikäänkuin työn ääniä.

Ulkona linnut ovat jo aloittaneet aamun avauksensa mutta terassi ja pihakivetys on sateen liukastama, joten sinne miehellä ei vielä toviin ole asiaa. Mies tarttuu lusikkaan, kiertää sitä kupissa myötäsuuntaan määrätietoisin liikkein. Haukottelee ja puhaltelee, miettii tuleekohan tästäkin päivästä entisten kaltainen?

Mies kohottautuu puoliksi istuvaan asentoon ja ottaa mukin käteensä. Mukiin on kuvioitu maaalaismaisema, olisikohan se saksalaiskylästä? Muki on ikiaikainen ja hän ei tiedä miten se hänelle on päätynyt. Olisikohan se enon jäämistöä? Lapsettoman enon, jonka maallinen omaisuus jaettiin sukulaisten kesken, kun hänestä aikoinaan aika jätti.

Mies juo kahvinsa aina mustana, se on käytännöllistä kun maito ja kerma vaatisi kylmäsäilytystä. Musta kahvi vaatii vain enemmän jäähdyttelyaikaa, mutta tämä termarikahvi on yön aikana jo varsin oleentunutta, ehkä jopa jo liiankin pliisua.
Meneehän se näin kuitenkin, niinkuin on mennyt jo pari viikkoa putkeen.

Mies antaa katseen kiertää huonetta ja aina ylös katonrajaan. Seinätapetin yläosaan on naulattu kattolista jonka kiinnitysnaulat näkyvät tummempina pisteinä selvästi. Niitä on kahdeksan seinää kohti. Mies on laskenut ne jo useaan otteeseen ja havainnut että ne eivät ole aivat symmetrisesti naulattu. Lisäksi niitä olisi saanut olla yksitoista seinää kohden. Ylhäällä oleva kulmalista on ilmeisesti tehty suulakepuristetusta kuitulevystä ja siksi hieman vetelää materiaalia. Listan seinään heijastamista varjoista näkee että lista roikkuu hieman naulojen väliseltä alueelta.

Jos kiinnitysnauloja olisi enemmän roikkuminen vähenisi huomattavasti. Ei nauloja sentään ylenpalttisesti saata listaan tikata, mutta kolme enemmän seinää kohti olisi ollut parempi määrä, näin mies on pitkään pohtinut.

Kuvankäsittelyharjoitus

Porkkala takaisin

Sanoi Kekkonen aikoinaan, -luultavasti.

Suositun bloggaajan Kemppisen kulmilla asuu muutama muukin tunnettu suomalainen. Musiikkipuolelta ainakin Danny, Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ja nyt viimeisimpänä kevään muuttolintuna lentänyt Laila Kinnusen tytär Milana.

Tieteellistä tutkimusta

Uitettu karvakasa pyrkii aina kuivaamaan turkkinsa mahdollisimman nopeasti. Amos meni matolle tai sänkyyn kierimään tai ravisteli turkkiaan.

Joidenkin pidempikarvaisten ja isompien koirien ravistellessa itseään näyttää ihan siltä kuin turkki olisi ihan irtonainen koiran muuhun kroppaan nähden.

Ravistelun voimakkuudesta on tehty ihan tieteellinen tutkimus,

Selkähierontaa

Eipä ole tietoa miten leikattu selkä tykkäisi thaihieronnasta, todennäköisesti liian rajua touhua mutta voihan niitä jalkoja hierotuttaa kumminkin.

Sedukin tykkää.

Latovainio mediassakin

Forssan Lehti ja Aki Vaani kirjoitti Latovainion kylästä aukeaman verran. Ensimmmäiset maininnat aikakirjoista kyseisestä kylästä löytyvät vuodelta 1508.

Kylähän oli varsinainen syrjäkylä aina 1950 luvun lopulle asti, sitten tuli pikatie. Valtatie 2 halkoo nykyisinkin kylää ja maisema on avara kuin pohjanmaalla. Toisaalta voisi kysyä Juicemaiseen tyyliin: mitä hyvää Latovainiossa? No, pikatiellähän on pikavuoropysäkki jossa pysähtyy 20 Helsinkiin menevää linja-autovuoroa päivässä.
-Pääseepä helposti pois ja ne linjapiilit pysähtyy myös Vorssassa.

Tuo 2-tie katkaisee keskeltä myös ikiaikaisen pitkän tappoahteen. Tappoahde ei saanut nimeään tappavan pitkästä noususta vaan siitä että sen päässä jokaisella talolla oli humalatarha. Ja humalaahan tapetaan, vaikka kai nykyisin enemmänkin vain -ollaan.

Näitä humalakasvien jäänteitä saattaa vieläkin löytyä siitä kyläkauppaa vastapäätä olevasta Silvolan puutarhasta. Entinen Slvola, entinen Klemelä on entinen Hienukan tilan nykyinen päärakennus ja yli sata vuotta vanha. Viljelysmaat ja metsät on jo myyty toisille, niinkuin esimerkiksi sen Uijamon pellot myytiin Koskenojan Kallelle.
Alangon ja Ookreenin talot rakennettin myös osalle Silvolan maista. Päärakennus oli juuri myynnissä, hintapyyntö taisi olla yli 200 000 Euroa. Seinät ikiaikaista honkaa, mutta ei mikään passiivitalo.

Tällä hetkellä Latovainiossa asuu kolmisensataa asukasta. Hiukkonummen alueelle nuorempi väki ja Viljamaan Antero on pykännyt melkosmoisen ryppään omakotitaloja. Alue on kuivaa kangasmaastoa mutta kun vesijohto vedettiin Kuuman harjulta sitä kautta kohti etelää, alue muuttui suotuisaksi rakentaa.

Pikkupoikana kun siellä kävelitiin tai pyöräiltiin niin aluetta sanottiin erämaaksi. Kyläläiset olivat ottaneet aikoinaan alueelta pintasoraa ja kitukasvuinen mäntykasvusto ei korjannut myöhemminkään maanpintaa humustamalla vaan se oli kuin erämaa.

Kaiken kaikkiaan Latovainion kylä koostuu neljästä sirpaleisesta alueesta Jänhijoen ja Kuuman keskellä. Siksi postinumerot ovat joskus ihan epäloogiset naapureiden kesken. Vaikka Latovainiossa synnyinkin niin kävin alakouluni Terävän kansakoulussa koska Latovainion nimi koulukäyttöön oli toisaalle varattu. Latovainion kansakoulu oli jo aiemmin rakennettu Kuuman kylään ja nykyisin kuuluisa Latovainion varalaskupaikka sijaitsee taas Rehtijärven kylässä. No ei tuossa mitään, Jokioisissahan on kaksi Minkiö -nimistä taajamaakin jotka sijaisevat seitsemän kilometrin etäisyydellä toisistaan.