16.12.2015

Kaikki tiet vievät pois Hua Hinistä

Niin,

Siis jos asiaa katsoo Hua Hinin keskustasta. Ilmastoitu Bussi Bangkokiin maksaisi 300 bahtia joka ei ole paljoa 250 km matkasta. Se kuitenkin vie lentokentälle eikä Victory Monumentille joka on Bangkokin Skyrailin solmukohta.

Pienemmät Toyota vanit kuskaavat ihmisiä puolen tunnin välein juuri keskustaan ja vain 180 Bahtin hintaan. Mukavuus tosin ei ole samaa luokkaa ja matkalaukuillekaan ei ole liiaksi tiloja.


Paikalliset ihmiset käyttävät myös tuota tapaa koska se on nopeampi kuin juna jonka matka-aika on liki 5 tuntia.

Bussit lähtevät torin reunalta ja odotustiloihin ei ole turhia satsattu.


Henkilökunnalla ei ole univormuja eikä englantiakaan juuri osata mutta turvallista ja osaavaa kyytiä saa.


Tuossa on aikataulukyltti. Vanit ajelevat myös etelään ja vaikkapa Pattayalle. Luvut ovat aikavälejä ja Van pysähtyy muutaman kerran matkalla jos joku jää pois tai tulijoita on.


Edullinen bensiinin hinta ei selitä noin edullista kilometrihintaa yksin. Käyttämämme Van kulkikin kaasulla ja vaati yhden välitankkauksen. Se ei ollutkaan niin nopea toimenpide kuin bensiinitankkaus mutta samalla saattoi hieman jaloitella.

Lähtökuvat Hua Hin

Niin,

Ennen poistumistani ja ulostautumista Evergreen Boutugue hotellista, piti napata muutama kuva.


Kaikista kahdeksasta huoneesta oli näkymä uima-altaalle tummennettujen ikkunoiden läpi. Aula jossa uima-allas sijaitsi oli yhdeltä seinämältään avoin ja siellä oli jokin varastoalue. Parvekkeita ei huoneissa ollut.


Porrastasanteille oli tuotu ikiaikaisia arkkuja. Olisikohan jopa samaan tarkoitukseen rakennettuja kuin entisaikaiset kapioarkut suomessa. Lokerikkoja näissä oli ja krumeluurejakin.


Uima-altaan reunat oli koristeltu ruukuin ja kukkasin.Altaan syvyys oli noin 1,5 metriä.


Varsinaista aamiaisruokalaa ei ollut vaan se nautittiin tarjoiltuna tilassa olevien pöytien ääressä.

Tuk tuk tilattin ja 100 bahtin hintaan se vei meidät kolmen kilometrin päähän minivan-asemalle.

15.12.2015

Ajanlasku Hua Hinissä

Niin,

Majoituskadulla oli rakennustyömaa joka tuntui etenevän ihan käsivoimin mutta nopsaan. Kyseinen kyltti kertoisi tarkemmin jos vain ymmärtäisi. Kyltissä on vuosilukuja, Thaimaassa eltään 543 vuotta edellä meidän tuntemaamme vuosilukua, eli nyt on vuosi 2558.


Seinät tehtiin melko heppoisiksi kun suurin osa tilasta taisi tulla avoimeksi ravintolatilaksi. Tuo rusehtava seinä oikealla.


Sähkö- ja telekaapelointi panee aina ihmettelemään. Selkeämminkin voisi tehdä ja olisikin pakko jos jotain lumikuormaa langoille tapahtuisi.


Hua Hinissä rakennetaan.

Niin,

Kuumuudesta huolimatta ihmiset jaksavat painaa ruumillista työtä ulkosalla. Kauppakeskusta vastapäätä oli ison hyvinvointikeskuksen rakennustyö ja lämpötila oli tämä.


Työntekijöiden skootteriarsenaali oli mittava, jalankulkijoille ei ollut jätetty tilaa.


Ruokataukoja ajatellen paikalle oli saapunut myös mittava määrä ruokakojuja.



Kyltistä ei oikein saa selvää, mutta tulevaa henkilökuntatarvetta ajatellen avoimia vakansseja oli asetettu haettavaksi satoja.


Vastapäätä oli suuri koulurakennus jonka nimi sähköjohtojen varjostuksen vuoksi näyttää ensialkuun huvittavalta.


14.12.2015

Hua Hinin ranta

Niin,

Moottoriajelua ei rannoilla näkynyt, leijalautailu oli suosittua. Kurssille olisi heti päässyt ja näytti sen maallikot nopeasti oppivankin. Kysyin mitä tapahtuu jos aloittelija joutuu tuulen mukana ulapalle? Kuulemma tuuli vie pääosin rannan suuntaisesti ja kun leija menee veteen niin aallot tuovat kelluntapukuisen kuitenkin rantaan. Ei rannalla yhtään hukkunutta leijalautailijaa näkynyt jotta kait heidät siiten oli siivottu nopsaan tuhkattavaksi.



Rannalla suoritettu kilometrien kävely poltti jalkani ja Aloe Veraa piti käyttää. Lisäksi otin jalkahoitolassa erityisen vuohenmaitokäsittelyn.


Koska alueella viihtyy Kuningas ja Hua Hinissä on myös mittava armeijan koulutuskeskus, sotalaivat partioivat joka päivä näkömatkan päässä.



Wat Khao Takiap Hua Hin

Niin,

Jos lähtee kävelemään Hotelli Hiltonin  rannasta kohti etelää, pääsee otsikon paikkaan. Siellä on temppeli ja toisella puolella kukkulaa alkaakin  sitten armeijan alue. Itse temppeliin en kävellyt mutta buddan patsaalle kyllä.


Tuolta takaa lähtee polku ylös. Tuolla liikkui turisteja ja oli myös vartija jolla aseena oli ritsa. En tohtinut ottaa kuvaa, mutta vartija hätistelee apinoita ampumalla  kauemmaksi. Turistit saattoivat antaa avustuksia kirstuun tai ostaa lehtikullan sipareita.



Taisi olla enemmänkin buddauskovaiset jotka niitä lehtikullan kappaleita tuon pikkupatsaan kroppaan ja isomman patsaan varpaisiin taputtelivat.

Tässä osassa rantaa on melko hulppeita lomahotelliyhdyskuntia ja suurimmalle osalle rantaa ei päässyt ulkopuolinen mantereen suunnasta. Rantaa pitkin kävelemällä saattoi nousta terasseille kun oli lookisti vaan olevinaan kyseisen hotellin vieraita ja asiakkaita. Sawadi Khrap sanoivat vartijat ja hymyillen tervehtivät.



Tämä alemman kuvan rakennus on tehty sillä periaatteella että jokaisessa kymmenessä ylimmässä kerroksessa tulee olla oma iso ulkouima-allas merinäköalalla.

13.12.2015

Liemessä kuumennettua ruokaa Hua Hin

Niin,

Helsingin Kabuki-ravintolassa kerran aiemmin olen syönyt vastaavalla tavalla pöydässä olevista astioista noukkien. Silloin piti istua lattialla kun Japanilaisesta pöydästä joku oli katkonut jalat. Tämä Hua Hinin paikka oli majapaikan vieressä mutta ostoskeskuksessa oli useampikin sushipaikkojen lisäksi.


Noin 7 euroa ja syödä sai nnin paljon kun jaksoi. Ensiksi heitettiin liemeen kasvikset ja sen jälkeen muut sörsselit.



Jokaisessa pöydässä oli oma induktioliesi ja kuppi johon rakennettiin soossi.


Liha-ja äyriäispaloja tiputettiin omaan tahtiin lihaliemeen kypsymään ja siitä tikuilla soossin kautta suuhun.


Vähän tuli tunne kuin olisin Latovainioaikaan ronkkinut hellalla olevasta äidin lihakeittokattilasta luvatta.

Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...