Joulupuu on rakennettu Hua Hin.

Niin,

Täällä se rakennettiin sananmukaisesti.

Ja välillä huilattiin.

Hua Hin Priorisointi

Niin,

En minä kaikkia rahojani syönyt, olennainen osa meni myös juominkeihin. Talon puolesta tuli kolmen vartin vesipullo, mutta  7 Elevenistä piti myös ostaa vähintään litra lisää päivittäin. Hinta 15 baht. Olut on hintansa väärti ja ei sen edullisempaa kuin suomessakaan eli ravintolassa noin 80 baht iso pullo. Kylmän pullon kondessiveden pöytää kastelevaa vaikutusta estettiin lämpöeristeillä, jotka ovatkin tehokkaita. Vanhemmiten vaan hankala pestä.

Syötyä tuli vain kerran päivässä, yleensä illankorvalla kun kuumuus ja nestetankkaus piti nälän päiväsaikaan loitolla. Yleisilmeenä paikallisasukkaiden osalta oli että jotain pientä he puputtivat kaiken aikaa ja jos ei niin älykännykkää näpelöiitiin.

Ruokaa tilattaessa piti aina erikseen tilata riisi tai perunat ja jos nin halusi oli starttereissa valinnanvaraa.

Skoottereilla liikkujat voivat tankata nopeasti viskipullosta kadun varrelta. Tuollainen arsenaali olisi ollut paha jos olisi sijainnut itsenäisyyspäivänä töölöntorin reunalla ja aktivistien marssireitillä.

Tupakoitsijat ovat kadonneet katukuvasta liki anhittomiin. Thaimaassa pitää tupakkiaskeissa olla niitä rumia syöpäkuvia ja kauppojen piti laittaa myyntitupakat piiloon jo paljon aiemmin kuin suomessa.

Kalaa ja äyriäisiä sen sijaan pitää olla esillä ja paljon. Miten lie Siam- ihmisten terveys ylipäätään kun suolan sijaan käytetään kalakastiketta ja voin sijaan öljyä? Muutamia lihaviakin ihmisiä kyllä näkyi mutta eipä paljoa.

Sapuskasta vielä

Niin,


 Maassa maan tavalla. eli sitä syödään jota saatavilla on ja edullisempaan hintaan kuin suomessa saatavilla yleensä on.

Paneroiduista katkaravuista onkin ollut jo juttua ja kävisivät ne varmaan tuohon hintaan suomessakin hyvin kauppansa josko grilleissä niitä tarjolla olisi.

Ja söin minä paneroimattomiakin ihan vaan, myös paikallisessa katubaarissa.

Tämä annos oli pettymys ja vaatimattomin. Listalla oli seafood ja sehän oli koottu pikkukaloista, vähän kuin makrilleja säilykepurkista. Ruokaa kumminkin ja kaikki söin.

Pizzaa en syönyt laisinkaan vaikkeipa kovin hinnan kiroissa ollutkaan. Eli kokiksen kanssa neljä euroa mutta tuohan on pelkkä tomaattipizza.

Harvinainen herkku

Niin,

Suomessa ei taida saada torilta ostetaa vastavalmistettuja kuumia kookospalloja. Näyttävät kauempaa katsoen perunan puolikkailta mutta ovat kookostaikinaan tehtyjä lettupalleroita.

Hua Hin vanhaa ja uutta

Niin, Kalastajakylä on jäänyt uuden asutuksen keskelle, sitä ei lanattu maan tasalle. Esimerkiksi tässä liikkeiden keskellä asui kalastaja joka ei ollut tehnyt asumuksestaan mitään kauppahuonetta vaan asui ja eli. Perkasi kaloja ennen eteenpäin toimittamistaan.

Siitä vähän matkan päässä meren rannalla oli hulppea lomakeskuskompleksi. Vartijat portilla ja massiiviset pensasveistokset puutarhassaan.

Tämä taisi olla siinä sisäänkäynnin vieressä.

Lapset iltatorilla Hu Hin

Niin,

Jos lähettää kolme alaikäistä lasta yksikseen ruhkaiselle torille on tärkeää ohjeistaa heitä että pysytelkää yhdessä ja pitäkää toisistanne kiinni.

Hua Hinin iltatorin hygienia

Niin,

Ko Seafood.

Suomessa on kaiken maailman määräyksiä liittyen elintarvikeketjuun, se on hyvä asia. Thaimaassa tuntuu olevan sellainen sääntö että asialliset hommat hoidetaan mutta turhasta ei nipoteta. Jäämurskalla viilennetään ja kuumennettavat ruuat eivät muutoinkaan helpolla aiheuta vatsanväänteitä.

Näennäinen tungos ja kaaos kyökin puolella hämää, kaikki toimii. Eikä kalliin puhtaan veden kansaa  turhaan läträtä.

Hanskat on kädessä ja kaasulla toimivia kypsennystasoja sekä -kattiloita löytyy. Kaikki viedään yön tullessa pois ja pestään. Siis rosteria.

Lähikuva.

Äyriäiset lepäävät jäämurskapedillä. Sitä en tiedä mitä tapahtuu niille yksilöille jotka jäävät myymättä illan päätteeksi.

Illan ravintola on puoliksi rakennettu päivisin katuna toimivan kulkuväylän paikalle. Lastenistuin odottaa mukulaa istumaan, mutta ajankohdasta johtuen farangilapsia ei juurikaan näkynyt.

Auringon vielä paistaessa paikkkoja vasta valmisteltiin. Ko Seafood oli vakiopaikkamme koska kaksi kertaa siellä aterioimme, -äyriäisiä. Ko tarkoittaa saarta ja voidaan myös kirjoittaa Koh.

Celine Lee on käsitellyt kyseistä toriravintolaa kirjoituksessaan.

Hua Hin hevoset

Niin,

Yleensä uimarannoille ei saa tuoda koiriakaan mutta Hua Hin on tunnettu ratsastusponeistaan. Jätöksiäkin näkyi mutta mielestäni turisteja ei ratsastus enemmälti kiinnostanut.

Rannalla oli kuitenkin paljon jälkiä jotta kyllä hevoset liikuntaakin saavat.

Rannan kuppilassa tuli hevosasiakas kun paikallinen ohjastaja kumosi cokiksen suoraan satulassa istuen.

Varsinainen terminaali oli Hiltonin juurella jossa on myös rannan sisääntulo.

Tallit olivat toisaalla jotta liikenteenkin seassa piti körötellä.

Liikennettä vastaan ajelivat jotta kait se sääntö on siellä niin.

Hua Hin ja ikivihreä putiikki

Niin,

Majapaikkamme oli 8 huoneuston hotelli omakotialueella. Suomalaisomisteinen ainakin osittain. Evergreen Boutique. Hieman oli hankalien yhteyksien takana eikä meren rannalla mutta se oli tiedossa jo netin kautta varatessamme.

Henkilökuntaa oli paikalla vuorotellen ja keskimäärin kaksi. Yöllä vain päivystäjä. Tässä eräs heistä näyttää voitonmerkkiä.

Pihalla oli niinkuin aina on -henkien talo. Sinne tuodaan ruokaa, suitsukkeita ja kynttilöitä. Tehosta en tiedä mutta suomessa ei ole yleistynyt vaikka monenmoista murhetta suomenkin kodeissa aina välillä esiintyy.

Hua Hin ruokaa

Niin,

Ja väliin taas annoskuvia. Ei maksalaatikkoa eikä lihapataa. Helteessä se tuntuisikin aluksi oudolta mutta tottuisi siihenkin.

Hua Hin Old Town

Niin,

Hua Hin on ikivanha kalastajakylä jonka ydin löytyy vielä Hotelli Hiltonin kulmilta. Ikivanhaa puurakennusta ja kapeita kujia. Tässä lyhyt video.

Tuon videon päätyttyä aukeaa YouTube nelikko jossa yhdessä hyvä ystäväni Geoff Carter kiertää ja kuvaa juuri samoja katuja. (The Sreets of Hua Hin )



Kujilla on kalastajien asumuksia mutta myös ravintoloita, pesuloita ja hierontaliikkeitä.

Tämä iloinen Farangipatsas oli erään ravintolan edustalla.

Jos kävely rasittaa, voi vuokrata menopelin.

Hua Hin Jellyfish

Niin,

Ällöttävä kala kuin silikoniklimppi. Elävänä niitä en nähnyt mutta rannalle oli muutamia huuhtoutunut.

Ja oli yksi kuollut kalakin mutta ranta kalastuslaiturista pohjoiseen oli autio ja kaunis.

Hua Hin Rautatieasema

Niin,

Perin paljon valokuvattu kokonaisuus. Kuninkaallakin on siellä oma odotushuone tai rakennus. Eipä taida olla juurikaan käytössä. Rata on vanha ja muutoinkin jopa turistit käyttää mieluimmin pikkubusseja. Bangok - Hua Hin väli Toyota Hiacella maksaa 180 Baht/henkilö. Kulkee saastettomasti kaasulla.

Tämä on se Kunkun ikoma looshi.

Tässä rahvalle kaunis halli.

Laiturialue oli melko hiljainen.