9.2.2021

Ylläksen murtomaahiihtoa.

 Niin, Kolari, Äkäslompolo tai Ylläs käsitetään usein siksi samaksi reissukohteeksi Yllästunturin vierustalla ja näin se likimain onkin.

Uuttu-Kalle    ja Velhon Kota


Velhonkota on taukopaikka Kaulavaaran puoleisella hiihto-osuudella ja sinne pääsee myös lähelle autollakin. Yksi vanhimmista evästelypaikoista jonka sisustus noudattelee kovasti velhoteemaa. Kaikkea on myynnissä ja omia eväitä ei tarvitse puputtaa.

Avotakka lämmittää nurkassa ja istuimet ovat pöllejä sekä seinät osin pystyriuista rakennettu. 



Linnut lentelevät katossa ja hurjannäköisiä puuveistoksia on eri puolella. Vieraskirjaan oli joku latovainiolainenkin raapustanut.








Entisaikaan taloissa ja toreilla oli hevospuomit. Hiihtoväki tarvitsee suksipuomeja jottei suksia tarvitse vain hankeen tökätä.



Lettupari lakkahillolla ja kermavaahdolla oli tämän Uuttu-Kallen kirjojakin myyvän paikan must.






Moni hiihtää tänne Tunturijärven-Ylläsjärven suunnan laduilta mutta lyhin matka on Teerentien vierusladulta. Viitta Äkäslompolo.




Ladut sivuavat hulppeiden mökkien vierustoja mutta autoteitä ei juurikaan tarvitse ylittää.


Väylät ovat hyvin hoidetut ja tilaa on.



Punaisia läiskiä näkyy laduilla, mutta ne lienevät latukoneen hydrauliikkanestettä.



Tykkylunta riittää vielä alkutalvesta.







8.2.2021

Äkäslompolon hiihtoreissu

 Niin, hiihtolomat koululaisilla etelästä alkaen ovat yleensä viikko 8 ja siitä eteenpäin. Jos ei enää ole koululaisia perheessä, niin voi mennä aiemmin tai myöhemmin. Haittana voi olla pakkaset tai lumen sulamiset. Varata pitää kuitenkin vähän riskillä jo ennen joulua.



Ensimmäinen hiihto oli  Kesängin keitaalle jonne ruskaretkelläkin ensimmäiseksi patikoin.



Lettuannos kermavaahdolla ja mansikkahillolla. Sain luvan juoda kahveet omasta termaristani.



Tuloladulla oli poronkusema sekä papanat. Porot hyödyntävät kovia alustoja ja reviirimerkitkin säilyvät paremmin.



Kuvan Jounin Kaupan poro tuskin lienee ollut asioillaan. 



Veikkaan urokseksi eli Hirvas kait sanotaan.




Siitä olisi siis voinut lähteä ylös tunturiin mutta lähdin sivakoimaan kääntymään navettagallerian kulmille.




Pakkasta oli kylässä parisenkymmentä mutta alhaalla Kesänkijärvellä -24. Maisemat olivat hienon huuruiset.




Pirunkurukin siintelee oikeassa reunassa männynlatvan takana.

12.9.2020

Yllästunturin huipulla

 Niin, kesäaikaan gondolihissi vie ihmisiä ylös jotta voi tulla sieltä alas. Alastuloon on valittavana kolme vaihtoehtoa. Gondolilla, kävellen tai polkupyörällä. Polkupyörävaihtoehdosssa se toki pitää ensin myös viedä sinne ylös ja kyllä niitäkin gondoleissa näkyi.


Ylhäällä on myös kahvila A-oikeuksin. Näköala on hyvä, joskin ilmat tietysti vaikuttavat. Millään kauhean korkealla vuorellahan ei olla maailman mittakaavassa mutta kun puustot eivät haittaa niin tosi kauas on maisema katsojallaan hallussa.

Myös gondolimatka on ensikertaiselle kokemus sinänsä.








11.9.2020

Pakasaivo 2020

 Niin, Äkäslompolon kävijöiden on syytä myös käydä katsomassa minkälainen on Muonion puolella sijaitseva Pakasaivo.

Siis piti ajaa takaisin kohti tulosuuntamme toistakymmentä kilometriä ja sitten oli viitta Pakasaivo 10 km. Se olikin metsäautotietä ja läpi röykkyisen poronhoitoalueen hiekkatien piti körötellä.

Mitään turistiryntäystä siellä ei ollut mutta näky oli ajamisen väärti. Valtavan jylhä rotkojärvi johon liittyy kaikenlaisia uskomuksia. Turvallisuudesta oli huolehdittu ja hyvä kaide sekä lankkusilta rotkon reunalle rakennettu.








Kapea, reilun kilometrin pituinen Pakasaivo on syntynyt mannerjäätikön sulamisvesien muokkaamaan ja puhdistamaan kallioperän murroslaaksoon. Järven pohjoispää on hämmästyttävän pyöreä ja säännöllinen - sitä onkin pidetty maamme suurimpana hiidenkirnuna. "Lapin helvetiksikin" kutsutussa Pakasaivossa veden syvyys on enimmillään jopa 60 metriä, ja järveä ympäröivät jyrkänteet kurottavat paikoin yli 60 metriä vedenpinnan yläpuolelle.

Pakasaivo on Pohjois-Suomen toiseksi syvin vesistö Inarijärven jälkeen. Saivojen on uskottu olevan kaksipohjaisia, ja kalojen välillä katoavan alempiin vesiin.


Siinä liki olisi ollut myös Kirkkopahtan seitakivi mutta se jäi nyt katsomatta.



10.9.2020

Riemuliiterin suonsyrjä

 Niin, Riemuliiterissä ei nyt ollut riemua, mutta normaalisesonkiaikaan yleensä on. Äkäslompon järven vieressä on lintutorni ja uimarantakin sekä pitkospuiden muodostama reitti läpi suon. 

Vuokraamallani polkupyörällä ajaen tutkin ympäristöä ja sieltä myös pääsee parhaiten navettagalleriaan sekä Kukastunturin kierrokselle. Voisin kuvitella että talvisaikaan alue on maastohiihtoa harrastavalle hyvä majoittumispaikka, juuri oivallisten yhteyksiensä vuoksi.










9.9.2020

Varkaankurun kierros

Niin,  Varkaankurun kiertosuunnan valinta vaikuttaa paljon siihen minkäoloinen tunnelma siitä polvinivelille syntyy. Myötäpäivään se on parahultainen kiertää, jolloin kaksilankkuisten pitkospuiden tiuhat askelmat ovat selkeämpiä ja turvallisempia askeltaa.


Kierroksen aikana näkyy kosteikkoluonnon koko biodiversiteetti. Lahopuita, solisevia purokohtia ja vettynyttä sammalikkoa. Reitin varrella olevissa opastetauluissa kerrotaan lisää ja tarkemmin.







Ihan hyvää polttopuuta on jätetty tonne märäntymään, -sanoisi mammavainaani josko eläisi.








Alkuosa eli kurun alapää on sammalikkoa mutta veden solinan voi kuulla sielläkin. Sitten noustaan koko ajan ylemmäksi ja lopussa eli yläkohdassa, siis reitin puolivälissä on kotamaja kahviloineen. Siinä vieressä ja kääntöpisteessä on rotko vesiputouksineen. Kohta on myös risteyskohta josta voi lähteä Kesänkijärvelle tai monelle muulle jatkoreitille. esimerkiksi jylhälle ja karulle Keskisen alkupään kierrokselle jossa on myös Kellostapulin kuru. Kurusta nousin Kellostapulille mutta otin vain videoita. Netistä löytyy yleensäottaenkin parempia kuvia kuin minulta.


8.9.2020

Äkäslompolo ja järvi nimeltä Kesänki.

 Niin, syysruskan aikaan ihmiset nousevat etelästä pohjoiseen, -ainakin osa. Kesänkijärven kierros oli ensimmäinen patikointini kohteessa. Olisiko noin 8 km siirtymisineen mökiltä? Alkupätkä mentiin peräkanaa muiden ihmisten kanssa ja vastaantulijoita ei vielä ollut. Jokusia pyöräilijöitä ohitteli ja he jatkoivat todennäköisesti Varkaankurun,  Ylläsjärven tai Kellostapulin kierrokselle.



Kun alkumatkan mökkipolkuosuus on suoritettu, näkyy järvi ja sen takana Yllästunturi kesäasussaan.



Kesänkijärvellä voi myös kalastella ja paljon soutuveneitäkin on rannalla. Yksi mies kalasteli kelluntalaitteensa avulla. Kauempaa näytti että mies olisi jossain pulassa. Ennen kuin metsäpolku johti kesängin keitaan kahvilan äärelle, oli matkalla nousuja ja laskuja sekä tunturipuroja. Kaunista ja vaihtelevaa maastoa.



Kesängin keidas oli kahvila joka jäi tutkimatta. Sieltä olisi saanut kahvia ja lettuja. Suomaisemaa pitkospuineen. Nämä samat taukopaikat toimivat myös talvella ja niiden huoltokin on helpompaa moottorikelkkojen ansiosta.




Latupohjaa ja kävelylankkua. Välillä oli ritilämäistä siltaa harjateräksestä rakennettua.





Kahvilasta järven toisen pään parkkipaikalle polku seurasi järven rantaviivaa. Matkan varrelle oli pystytetty info- ja opastauluja koska reitin nimi oli Hillapolku. Parkkipaikan lähellä oli venelaiturit ja jokin yksinäinen rantamökki saunoineen vesirajassa,





Porokin tallusteli rantahetteikössä ja Kuukkelit tulivat kerjäämään eväsmuruja. Kesängin kierros on suosittu ja useimmat tuntuivat kiertävän sen toiseen suuntaan tai sitten vaan käyvät kääntymässä kahvilan tienoilla. Suojärvi on aina rauhallinen ja tähän aikaan itikoistakaan ei ollut riesaa.Järveltä lähtee Kesänginjoki joka jakaa Äkäslompolon mökkikylän keskeltä kahtia. Talvella siitä ei ole haittaa.

Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...