puksmentti_@_netti.fi


1.12.2016

Ilmalämpöpumpun käyttökokemuksia yhdeksän vuoden ajalta (Panasonic NE9)

Tätä ketjua pitänee lukea alhaalta ylöspäin jotta aikajärjestys säilyy.
Kuvia klikkaamalla ne suurenevat.

01.12.2016


Niin, kahden identtisen 121 m2 pytingin sähkökulutukset 47 kk jälkeen. Mittarit lähtivät nollasta ja kaikki toimii sähköllä myös veden lämmitys. Valitettavasti kummassakaan ei ole poistoilman lämmön talteenottoa. Toisessa on ilmalämpöpumppu. Vähemmän kulutusta vaikka asukaslukukin on tupla isompikulutuksiseen verraten. 


Vuoden 2016 sähkönkulutusta kasvatti alkuvuoden pitkä pakkasjakso. Se näyttää lisänneen kokonaiskulutusta jonkin verran.
Koko historian seurantajakso siis 47 kuukautta:  ilman ILPPIÄ 64721 kWh  versus  ILPIN kanssa 45890 kWh








20.10.2016


Aamulehdessä mies kertoo miten pani ilmalämpöpumpun ottamaan maalämpöä.


Tässä




29.06.2016

Niin, nyt on VTT tutkinut ilmalämpöpumppujen hyötysuhdetta ihan yli kahdeksankymmenen sivun verran raportti on täällä.




21.06.2016


Vattenfall kirjoitti artikkelin ilmalämpöpumpun jäähdytysmoodin energialaskusta.




Hellepäivinä tekee mieli viilentää sisäilmaa ilmalämpöpumpulla, mutta lommo sähkölaskussa pelottaa. Turha huoli, sillä Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos murskasi luvut ja päätyi 0,3–1,4 euroon hellepäivässä.
  • Sähkönkulutus 20 hellepäivän ajan: 0,208 kW x 20 vrk x 12 t/vrk = 50 kWh
  • Sähkön hinta käytetystä energiasta: 12 c/kWh x 50 kWh = 6 e
  • Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 0,30 e/vrk
  • Sähkönkulutus 30 päivän ajan: 0,486 kW x 30 vrk x 24t/vrk = 350 kWh
  • Sähkön hinta 30 päivän ajan: 12 c/kWh x 350 kWh = 42 e
  • Jäähdytys ilmalämpöpumpulla: 1,4 e/vrk

Ilmalämpöpumpun maine sähköntuhlarina lienee peruja Atlantin toiselta puolelta, Kaliforniasta. Siellä kuuman sisäilman jäähdyttämiseen todella tarvitaan enemmän tehoa kuin koto-Suomessa. Lämpötila kipuaa korkeammalle ja pudotettavia asteita mukavaan sisälämpötilaan yksinkertaisesti on enemmän. Kalifornialaistaloista puuttuvat myös eristykset.
Suomessa talot on rakennettu niin, että -20 asteen pakkasessa ja +20 asteen sisälämpötilassa lämmitykseen tarvitaan maltillisesti tehoa – esimerkiksi, jos talo pysyy lämpimänä 6 kW:n sähkölämmitysteholla -20 asteen pakkasessa, tehoa tarvitaan 0,15 kW yhden lämpötila-asteen eroa kohti. Saman verran tehoa suhteessa lämpötilaeroon tarvitaan myös kesällä jäähdytettäessä.
Jäähdytystehoa tarvitaan siis 1,5 kW, jos halutaan tulla +30 asteen tuskaisesta hellekelistä kymmenen astetta alas. Sähkön menekissä se tarkoittaa 0,208 kW eli kahden 100 watin lampun tehoa. Tämä luku saadaan jakamalla jäähdytysteho ilmalämpöpumpun SEER-luvulla, joka kertoo paljonko pumppu tarvitsee suhteessa sähköä jäähdytystehoon nähden. Otetaanpa apuun suositun Hitachi Summit RAK 35 -ilmalämpöpumpun SEER, joka on 7,2.
Jäähdyttämisen kustannusten laskeminen sujuu nyt helposti. Lasketaan kustannukset sen perusteella, että hellettä piisaa 20 päivänä ja jokaisena päivänä jäähdytetään 12 tunnin ajan:
Tiesitkö, että tällä samalla kustannuksella saa vain reilut 15 suihkukertaa? Esimerkiksi 15 minuutin suihkussa vilvoittelu kuluttaa lämmityssähköä noin 3,5* kWh. Suihkussa käyminen kuluttaa paitsi kylmää, myös lämmintä vettä, ja veden lämmittämiseen voi helposti mennä enemmän energiaa kuin ilmalämpöpumpulla jäähdyttämiseen.
Ilmalämpöpumpulla jäähdyttämisen kustannusten ylärajaa voi etsiä niin, että katsotaan, paljonko ilmalämpöpumpun maksimijäähdytystehon käyttö maksaisi jatkuvasti 30 päivän ajan tuolla samaisella Hitachi Summit RAK 35:lla. Jaetaanpa siis tämän Hitachin nimellinen jäähdytysteho 3,5 kW SEER-luvulla, joka oli se tuttu 7,2 ja sähkönkulutukseksi saadaan 0,486 kW.
Ja tässä kustannuksia:
Tämän pohjalta on helppo todeta, että modernilla ilmalämpöpumpulla pitää talon viileänä kuumanakin kesänä hyvin edullisesti sähkökustannusten osuessa 6–42 euron haarukkaan. Ja kun talvi tulee, saa saman summan moninkertaisesti takaisin, jos lämmittää sähköllä tai öljyllä.
Tuolla summalla ei montaa kertaa käydä töissä vaikkapa kakkosasunnolta tai vierailla edes uimarannalla. Toki nämä aktiviteetit ovat mukavia, mutta niin rahaa kuin luontoakin säästää, kun huolehtii jäähdytyksestä koneellisesti ja viettää aikaa rannoilla ja kesäasunnoilla muista kuin säästösyistä.
*14 l/min virtaamalla 25-asteisessa suihkuvedessä

21.01.2016

Pakkaskausi, ollut jo pidempään. Lehti kirjoitti artikkelin joka on kuin vastaus minun aiempiin pohdintoihini. Lieneekö luettu minun miettimisiäni.


Tämmöisiä vastauksia ohjekirjasta, -täytyneepä lukea.


6.1.2016.

 Niin se vuosi alkoi kovin pakkasin. Nyt on 22 astetta ja luvattu on jopa kolmeakymppiä. Panasonic puhaltaa nyt huonolla hyötysuhteella ja perin usein pysähtyy sulattamaan huurretta. Markkinoilla on malleja joissa ulkoyksikön sulatusjakson aikana lämpöä puhalletaan lämpövastusten avulla niin ettei katkos ole niin huomattava. Olisihan se siistimpi ratkaisu mutta hyötysuhdehan on silloin myös tuo yksi. Jotkut neuvovat sammuttamaan koko härvelin näillä pakkasilla, mutta itse en ole näin tehnyt kun en tiedä missä vaiheessa se tulisi takaisin kytkettyä, josko pakkanen vielä sahailee ylös ja alas. Viikonlopuksi on luvattu nytkin liki nollan lämpötiloja.


Ja eikös sitten Taloussanomat kirjoittanut aiheesta heti välittömästi näin. -asiaa

28.12.2015


Niin, kahden identtisen 121 m2 pytingin sähkökulutukset 36 kk jälkeen. Mittarit lähtivät nollasta ja kaikki toimii sähköllä myös veden lämmitys. Valitettavasti kummassakaan ei ole poistoilman lämmön talteenottoa. Toisessa on ilmalämpöpumppu. Vähemmän kulutusta vaikka asukaslukukin on tupla isompikulutuksiseen verraten. 

49294 kWh  versus  34872 kWh







26.10.2015

Niin. Kovin monella on ideoita miten lämpöpumppujen hyötysuhdetta voisi parantaa. Omassa asunnossani ajattelin että ilma pitäisi saada kiertämään myös makuuhuoneisiin. Imurit ja puhaltimet aiheuttavat vain meluhaittaa joten luovuin ajatuksesta. Eri asia olisi jos talossa olisi alunperinkin ilmakiertoinen lämmitys. Etelärinteessä asuvilla tulee varmaan mieleen miten aurinkolämpöä voisi hyväksikäyttää ulkoyksikön läheisyydessä.

Entäs jos ulkoyksikkö olisikin sikalan tai navetan lantalassa? Mahtaisi korroosio iskeä. Joka tapauksessa tämänsuuntaisia jatuksia on ja niistä kerrotaan mm. täällä.

16.10.2015

Vanhassa asemarakennuksessa on kolme ilmalämpöpumppua.


14.10.2015

Niin, Artikkeli lehdessä joka hämmästyksekseni  on säästöjen osalta melkoisen identtinen omiin kokemuksiini. Tässäkin talossa olisi vaan tarpeen jokin hiljainen ilman sisäkiertokanavisto jotta alakerrassakin voisi sähköpatterit voisi sammuttaa.  Kahta pumppua en ole ainakaan vielä harkinnut.

9.10.2015

Niin, kesä meni. Jäähdytysasennossa pumppuni ei ollut kuin muutaman hellepäivän. Kosteudenpoistoa ja viilennystä. Nyt puhaltaa taas lämpöä jo kahdeksatta vuotta. Hieman siivosin ulkoyksikön suojakehikon päältä siitepölyjä ja tarkastin että kiinnitykset ovat kunnossa. Laitoin myös seinäkiinntysruuvvien alle kumitassut, ihan vaan aikani kuluksi. Autojen ilmastointilaitteissa suositellaan nesteiden tarkistusta ja lisäystä vuosittain. Tuo minun kotipumppuni on ollut tarkistamatta jo ikänsä. Mistään en tiedä onko neste vajennut, ei siinä ole edes sellaista tarkistusikkunaa jossa kupliminen näkyisi jos niin on. Kaipa se lämmöntuottona näkyisi tai alkaisi kurluttelemaan jos vuotoja olisi.

Lama näkyy pumppurintamallakin ja niin moni on jo asentanut että taitaa markkinat kyllästyä. Tarvittaisiin jokin uusi innovaatio jotta vanhojen pumppujen omistajat vaihtaisivat uuteen ja parempaan.

Lisätietoa.


31.12.2014

Niin, kahden identtisen 121 m2 pytingin sähkökulutukset 24 kk jälkeen. Mittarit lähti nollasta ja kaikki toimii sähköllä myös veden lämmitys. Toisessa on ilmalämpöpumppu.









15.12.2014

Niin, kun pakkaset eivät tulekaan Panasonic toimii nyt yli kolmen hyötysuhteella. Taitaa olla jo toinen joulukuu tälläinen lauha ilmalämpöpumppuni historiassa. Allergia- ja Astmaliitto muistutti ja antoi tarkat ohjeet kennoston puhdistuksesta. alumiiniripoihin ei kannata paljoa koskea, ne vääntyvät tärviölle- Paineilma olisi hyvä peli mutta ympäristö suttaantuu. Ohjeet täällä-

25.08.2014

No niin jäähdytys sai riittää. Syksy tulee ja sataa satamisesta päästyään. Välillä kone oli kosteudenpoistomoodissakin. Vettä lorotti pikkuputkesta. Siitähän saisi jonkinlaisen analyysin sisäilmasta. Kaikki kaasut, höyryt ja pölyt siihen on tiivistynyt. Vertailukohdan saisi kun lorottaisi suoraan sadevettä samaan analysaattoriin.

 28.07.2014

Melkomoiset helteet päällänsä ja pumppu on jäähdytysasennossa jälleen. Keväällä katkaisin sähköt pääkytkimestä vain toviksi. Pumppu ei heti suostunut käynnistymään uudelleen ja sain asentajalta ohjeen pitää virtoja pois viitisen minuuttia. Se tepsi, ilmaisesti pumpun muisti nollaantuu kun sähkökatkos on riittävän pitkä. Tämä häikkähän voi tulla esim jos ukkonen pätkii sähköjä.

Samaa kerrotaan tässä uusimmassa pumppuartikkelin kommentointiketjussa.

23.03.2014

Ilmalämpöpumppu ilmankuivaimena kirjoitus.

7.3.2014

Sattuipa sitten että alkoi kuulua lorinaa kun ohi ulkoyksikön kävelin.


14.1.2014

Sammuttaisinko laitteen pakkasella? -Artikkeli

Pakkaset tulivat ja pieni hitunen luntakin. Mitenköhän lie ohjelmoitu ulkoyksikön huurteenpoiston sulatustoiminnot? Nyt kun pakkanen kiristyi ja ilmankosteus väheni, sulattelee harvemmin kuin pikkupakkasilla. Niinhän sen pitääkin, mutta lieneekö kosteus- ja lämpötilaanturit ja sitten siihen rakennettu algoritmi monimutkaisten testien kautta? Näkisihän sen huurtumisen läpivirtaaman ilmankin perusteella, mutta lienee vaikeampi mitata.

Energiankulutusvertailua naapurin kanssa: Mittarit vaihdettiin toissavuoden joulukuun alussa ja lähtivät nollilta. 121 m2 paritalo kahdessa kerroksessa. Minulla ilmalämpöpumppu lisänä. Kaikki lämpiää sähköllä, myös vesi ja takkaa ei ole. 2-asukasta Uusi mittari näyttää nyt 14 kk kulutusta omalta osaltani tälläista lukemaa. On huomioitava että tuossa on kaksi joulukuuta mukana.




Tässä naapurini vastaava, samoin parametrein. Ilman ilmaläpöpumppua, sisälämpötilaa ja lämpimän veden kulutusta en ole vertaillut.  Viitisensataa euroa eroa.



30.12.2013

Harvoinpa on ollut näin suotuisia ilmoja ilmalämpöpumpun käytön kannalta. Ulkolämpötila sahaa +4 ja + 8 välillä. Siinä ei ulkoyksikkökään lähde välillä sulatusmoodiin. Kinkunpaistoaikaan hella ja uuni lämmitti niin että olisi tuhlaaja voinut jopa kytkeä pumpun puhaltamaan kylmää, minä en. Taitaapa jäädä sähkönkulutus ennätyksellisen alas tänä vuonna.

Puhdistuksesta oli tänään juttua.



10.10.2013

Kesällä sain tehtyä paremman tippuvesitelineen ja nyt ruskan tultua, piti ottaa siitä kuva. Myös ruskasta häivähdys.
Ruskaa pakkasella, -vanha vitsi.




15.4.2013

Lehdessä oli kommentteja rivi- ja kerrostalojen ilmalämpöpumppuasennuksista. On totta että seinäkiinnitykset naapurin lähellä voivat aiheuttaa jupinaa. Kovin jurina mielestäni syntyy kovilla pakkasilla ja kerrostaloissahan ei ole edes järkeä pumppua pakkasilla käytellä.

Kirjoitus tässä.

9.4.2013

Sisäyksikön imurointi. Panu Kaila on viisas mies mutta turhaan hän peloitteli että ilmalämpöpumput voivat huoltamattomana homehduttaa taloja. Ne tekevät sen vain jos konetta käytetään jäähdyttämään ja kondenssivesi päästetään menemään seinän sisään. Muutoin tuo sisäyksikkö on aivan kuiva.
Huoneiston koko ilma kiertää sitä kautta ja siksi sisäyksikön suodattimiin kyllä kertyy pölyä. Se pitää aika ajoin imuroida pois.

Homma aloitetaan sammuttamalla laite hetkeksi kaukosäätimestä.



Sitten avataan sisäyksikön etukansi, jotta saadaan suodattimet esille.



Nostetaan suodatinkehikko hieman alareunasta ja otetaan molemmat pois. Imuroidaan tai pestään.




Imuroidaan myös itse kennostoa kevyesti tai jos pölyä ei pelkää, suhauttaa paineilmalla kennoista pienhiukkaset takaisin huonetilaan.




Lopuksi puhtaat ja kuivat suodatinkennot takaisin laitteeseen. Kansi kiinni, pintojen pyyhkäisy ja kaukosäätimestä uudelleen hurisemaan.


15.03.2013

Nythän on niin että syytä muistuttaa kevään kynnyksellä ettei pumppu saa olla auto asennossa. Auton ilmastoinlaitteessa sen vielä ymmärtää mutta kotosalla kevätaurinko saa kyllä lämmittää hetkellisesti huushollia yli normaalin, jotta sekin energia on sitten käytettävissä yön kylminä hetkinä.

Asiasta lisää tässä.

14.12.2012

Pumppu pörisee vielä ja tilastoa alkaa olla naapurinkin pumpusta. Noin. 5000 kWH on ollut vuosittainen kulutuksen alenema sillä Mitsubishilla. Nythän oli lehdessä kirjoitus pumppujen ruumudesta ja onhan se sisäyksikkö kuin lakanamankeli seinällä. Kauniimpiakin sisäyksiköitä on mutta siitä saa sitten maksaa liki tonnin lisähintaa. Toinen juttu on sitten ovatko design-mallit samoja joissa on myös hyvät talviominaisuudet.
Muistettava on että ulko-ja sisäyksikkö ovat aina pari, joten eri malleja ei voi liiemmälti yhdistellä.
Ulkonäkökirjoitus tässä.

 16.7.2012

Nyt taitaa olla kylmä kesä kun viilennysasentoa ei ole vielä tarvinnut ottaa käyttöön lainkaan. Hetken käytin jopa kosteudenpoistoasennossa kun jatkuvat sateet kostuttavat sisäilmaakin varsin viljalti. Vesi alkoi virrata ulos mutta kylmää puski kone liian vahvasti sisälle. Siihenhän se veden kondensointi perustuu että tiivistetään kylmään kennoon.

2.2.2012.

Pakkasta -20 ja sitä on luvattu jatkuvan useita päiviä. Reissu edessä joten OFF-asentoon laitoin tuon pois kärsimästä. Onhan kova jobi tehdä yli neljäkymmentä astetta plussaa pelkällä kaasun olomuodon vaihdolla. Annan Panan huilata välilä.

Toivottavasti on lauhtunut kun takaisin tullaan ja ON -niin saatan sen napsauttaa.
Alennan pattereiden säätöjä ja taidanpa ottaa mittarilukemat ylös onko kulutus samaa luokkaa kuin korkeammalla asetuksilla ja pumpun puskemana.

15.12.2011.

 Outo joulukuu jälleen. +8 päiväsaikaan ja pumppu tekee työtään edelleen., -se ei ole outoa. Oli artikkeli Savolaisten Lehdessä.

8.11.2011

Tampereella suunnitellaan vaadittavaksi maksullista toimenpidelupaa mikäli asukas aikoo asennuttaa ilmalämpöpumpun. Mitenhän käy jo asennettujen pumppujen, pitääkö niillekin hakea lupa jälkikäteen?

Viite

6.6.2011

No niin helteet alkoivat ja ilmalämpöpumppu piti kytkeä jo kylmennysasentoon. Nyt kondessivesi tippuu sisäyksikön vedenpoistoletkusta eikä ulkoyksikön kennostosta. Eli sisällä on kylmempää kuin ulkona. Mitenköhän tuosta saisi lorun aikaiseksi?

Västäräkistä vähäsen, puoli kuuta peipposesta, pääskysestä ei päivääkään mutta Panasonikista jo koko helle.


25.11.2010

No onkos tullut talvi näin marraskuun keskelle? Alle -10 ja Pana puskee lämpöä pirttiin. Siihen huminaan on jo tottunut, on kuin talon henki joka siinä portaikossa puhisee. Ei valittamista kohta lienee tiennanut hintansa. Ja kuinka voi kyllin kehua miten se oli kesällä ehdoton viilentäjä, ei tarvinnut muita puhaltimia ja vilpoista oli.
Naapurikin asensi minun esimerkistä syyskuussa oman pumppunsa, kesän hän kärvisteli kuumuudessa ja lopulta antoi periksi. Mutta asensi Mitsubishin, voidaan vertailla, asunnot ovat samanlaisia.

10. 07.2010-

Nyt ilmalämpöpumpun jäähdytysominaisuudet ovat olleet käytössä jo toista viikkoa. Parahultaisen viileää ilmaa puskee ja etenkin öisin se on eittämätön etu.

TM-rakennusmaailma julkaisi uuden sukupolven laitteiden testit viime numerossaan.
Liki tasavertaiset olivat Toshiba RAS-10PKVP-ND ja Panasonic HE9JKE. Toshiballa hivenen parempi hyötysuhde, joskin parisataa euroa enemmän hintaa. Kompressorin takuu vain kolme vuotta kun Panasonicilla se on viisi vuotta.

Pansonicilla lämmittää hieman isomman asunnon kuin vastaavalla Toshiballa mutta kaikenkaikkiaan erot ovat minimaaliset. Käytössä sen sitten huomaa miten ulkoyksikkö resonoi tai jurnuttaa, testien myötä se ei täysin selvinne.

I Joulupäivä vuosi 2009.

No niin kuusi päivää ja kohteena on paikka jossa ilmalämpöpumput puskevat toisiappäin. Liukuovet ja huonot eristeet siellä joka paikassa, älytöntä tuhlausta.
Tässä kuva kuinka käy jos laittaa sisäyksikön puskemaan kylmää ja tuleekin talvi kesän keskelle.





Jouluviikko 2009.

Viime viikolla huiteli pakkanen liki -20 asteessa. Pumppu sinnitteli silti päällä ja puski lämpöä. Hyötysuhde oli varmaan olematon kun vähän väliä huurretta sulatteli, sammuttaa ei silti kannata jos talvella käyttää. Kylmäkäynnistys rassaa moottoria varsin viljalti.

Kyllä kaksikerroksisessa talossa noilla pakkasilla tarvitaan alakertaan lisälämpöä, ei se yksi sisäyksikkö jaksa sentään mahdottomia määriä ilmaa kierrättää.

Tässä kuva maailmalta kuinka käy jos halpispumpulla ilman talvivarustusta koettaa lämmittää. Vieressä hieman parempi pumppu, tai sitä on käytetty vähemmän.



Oli puhetta kuinka rumia julkisivut ovat kun pumppuja on tyylikkäissä taloissa. Rumia ne on jäähdytyslaitteetkin kuin niitä näin paljon viljellään.




Melkein joulukuun alku 2009.

Ilmastomuutos on tosiasia, lämpötila huitelee yli +5 yöt päivät ja vettä sataa. Siispä piti laittaa ulkoyksikölle hieman sadesuojaa. Pari reikää Hiltillä seinään ja se on siinä. No tuo peltikatos piti loveta myös ja jos oikein esteettisen näkymän haluaisi niin kopperoa voisi siirtää eteenpäin jolloin katto olisi symmetrisempi.

Nyt tuo alaosa vedenkeruuastioineen näyttää melko kolholta. Siitä on kyllä putki sadevesikaivoon joten sirompikin astia kelpaisi. Taitanee olla ensi kesän projekti tehdä kestopuusta tasanne tuohon kohtaan ja upottaa koko hoito maan sisään.




Marraskuun loppu 2009

Kelit ovat nyt sellaiset jotta ilmalämpöpumppu toimii maksimihyötysuhteellaan. Kilowatti otettua sähkötehoa tuottaa yli neljä kilowattia lämpötehoa. Ikiliikkuja.

Sisäyksikön takuuaika meni umpeen mutta vielä hyvin rullaa, hyyvi rullaa.

Vuorossa on siis ulkoyksikön vaatetus. K-rauta myi tämän kotimökin pumpulleni. Se piti vaan maalata ja maalinkatkua riitti, kun sen sisätiloissa tein. Vielä pitäisi nostaa se pumpun päälle ja ruuvata seinään.





Helmikuun alku 2009

Tasoituslasku sähköyhtiöltä saapui. Vuosi 2008 kulutus 3000 kWh pienempi kuin vuoden 2006. Vuoden 2007 kulutus -jonka syksynä ilmalämpöpumppu asennettiin meni siihen väliin. Eli liki 300 Euroa vuodessa säästö.

Kuvasta ilmenee tuo ilmalämpöpumpun ensiasennus, Jokin suojakehikko olisi hyvä olemassa.






Joulunpyhät 2008

Kesällä jäähdytyspäiviä taisi olla kymmenkunta. Nyt se pumppu taas lämmittää ja TM Rakennusmaailman testissä tuli toiseksi. Sulatuksen ääniä ei arvosteltu, ne ovat kaikissa vähän erilaiset. Muuta lämpöä kuin pumpun puhallus ei yläkerrassa vielä tarvita.

Tässä kuva miten etelässä asennetaan jäähdytyslaitteita:





Kesäkuun alku 2008:

No niin nyt se sisäyksikkö alkoi jo puskemaan viileää kun asetusarvoksi oli asetettu 21 astetta. Sammutin toistaiseksi, ei vielä tarvita jäähdytystä eikä enää lämmitystäkään.
Kun jäähdytyskausi alkaa niin johtoon laittamani energiamittari tallentaa jäähdytyskauden hinnan. Takaovea ja tuuletusikkunoita ei tule aina suljettua, joten uloshan se jäähdytysenergia aika nopsaan siirtyy.

Niin ja muistin juuri ettei tainnut laite talvella sammua lainkaan eli pakkasasteita ei ollut kertaakaan alle -15.




Helmikuun alku 2008:

Lämpöpumppu on nyt puhissut muutaman kuukauden. Vaikutuksesta sähkölaskuun ei ole tietoa vielä pitkään aikaan mutta muutamia kokemuksia.

Vettä kertyy tälläisilla ilmoilla ulkoyksikön alapuolelle tosi paljon, varmaan ämpärillinen vuorokaudessa. Jokin putki sadevesiviemäriin on tarpeen rakentaa ensi kesänä.
Jos ulkolämpötila on alle +5 kosteus tiivistyy huurteeksi ulkoyksikön kennostoon jonka automatiikka sulattaa mutta lämmitystoiminto keskeytyy siksi aikaa. Jossakin viidessä pakkasasteessa ulkoilma on riittävän kuivaa jotta huurtuminen vähenee ja yli +viidessä kosteus tippuu suoraan vetenä keräysastiaan.

Olohuoneen ja toisen makuuhuoneen patterit ovat olleet kylminä koko talven, alakerrassa on lattialämmitys ja seinäpatteritkin kylmimpään aikaan olleet päällä tasaamassa lämpötilaeroja.

Sisäilma on olevinaan raikkaampaa kun se pyörii enemmän ja sähkövastukset ei hehku seinillä ja pölyäkin tuntuu olevan nykyisin vähemmän. (tai sitä ei saa kiinni kun ilma liikkuu koko ajan)

Oudointa on kun joskus yöaikaan kennoston sulatustoiminto menee päälle ja nesteen kiertosuunnan vaihtuessa tämä putkiston lämpölaajentuminen matkansaattaa ääntä, alkaa jos jonkinmoinen kurlutus.

Vielä siis toimii ja lämmintä hönkää, no problems. Sähköyhtiökin taisi lukea tätä kun lähetti kymmenen euroa kuukaudessa pienemmän arviolaskun :).


Niin 15.10.2007.

Kasvihuoneilmiö uhkaa. Hehkulamput on paras vasaroida heti sirpaleiksi. Kaikissa kodeissa olevat jalka-lukulamput kärrättävä kaatopaikalle, kylpyhuoneen spotit ja halogeenit murskattava, hehkulamppuja varten asennetut valohimmentimet muuttuvat tarpeettomiksi ja tilan tulevat täyttämään kalvakat kalliit loistelamput ja LED-valaisimet.

Muutama päivä sitten aloin kovinkin säästeliääksi ja ympäristöystävälliseksi ja aion tiputtaa sähkönkulutustani radikaalisti asennuttamalla kiinteistöön ilmalämpöpumpun.

Ulkoyksikkö:





Jaa että mikä ihmeen ilmalämpöpumppu? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite talvella: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Laite toimii samalla periaatteella kuin pakastin tai jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää kovasti pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä. Eihän se ilman pakastus onnistu, ulkoyksikkö huurtuu vain hieman.



Normaaleihin sähköpattereihin verrattuna tässä lämmitysmuodossa on omat etunsa: lämpö jakautuu tasaiseen ja jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli viiden watin edestä. Suoraa säästöä siis. No, hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin laite sammuu. Silloin apua tarvitaan perinteisiltä sähköpattereilta. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin, tammi-helmikuussa ehkä muutamia päiviä.


Yltiöpäiset mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa - onnistunee vain optimiolosuhteissa. Minulla lämpiää vesi ja sauna sekä kylpyhuoneen lattialämmitys edelleen normaalisti sähkövastuksilla ja onhan nykykodissa jos jonkinmoista sähkövehjettä.

Ilmalämpöpumpussa on kaukosäädin jolla huonelämpötilan säätö on helppoa: - valitsee vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Jäähdytettäessä ei säästöä tietenkään synny, mutta onhan monella autossaankin jäähdytys.

Laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Laitteessa olevat suodattimet keräävät pölyn itseensä. No kohta nähdään kerääntyykö kuinka paljon pölyä suodattimiin. Onneksi ne ovat imuroitavia ja pestäviä.

Olen nyt säätänyt kaikki lämpöpatterit talosta alle kahdeksaantoista ja eteisen portaikossa sijaitseva pumppu on saanut huolehtia kämpän lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt - no eihän vielä ole kovin kalseita ilmojakaan. Alakerran huoneet ovat monen mutkan takana, joten jos ovet ovat kiinni kyllä siellä lisälämpöä tarvitaan.

Ennen kotiin tullessa oli vastassa Amos hännän heilumisineen, nyt ylös kiivetessä vastaan tulee lämmin ilmavirta, kuin leppeä lehmän henkäys. Yöllä laite sammuu itsekseen ja alkaa poistaa huurretta. Kuuluu porina ja surina, ihan kuin kahvinkeitin yskisi viimeisiä vesipisaroitaan kuumalle lämpölevylle, niin kuin joskus tippalukottomaan aikaan tapahtui. Laite käynnistyy taas uudelleen automaattisesti hetken perästä.

Ihan positivisia ensikokemuksia siis, aika näyttää tuleeko huoltoja tai alkaako sisäyksikkö äännellä, siinä on kylläkin uudenlainen keraaminen laakerointi. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, ei sitä varmaan voi vastustaa kiusausta, tuhlata sähköä ja lepuutella itseään hieman viileässä ilmavirrassa.

Laitteen merkki on siis Panasonic NE9GKEW 9

18.11.2016

Taidenäyttelyssä Kansallismuseossa

Niin,

Pitihän sielläkin käydä.

 Ei mikään maalauksellinen täti tämä.

17.11.2016

Latovainio vuonna 1795

Niin,

Silloin torpat ja talot oli kyläkeskuksessa ja viljelyä sekä metsänhoitoa varten kartano oli palstoittanut muualta metsää ja  peltoa sekä niittyä.