puksmentti_@_netti.fi


16.8.2016

Kärpäsen suojelija

Niin, ja  luonnonsuojelijoista:

Elelin Latovainiossa aikoina jolloin Ville Komsi ja kumppanit kahlitsivat itsensä traktoriin Koijärvellä. Muistelisin että maanviljelijät ja metsänomistajat ympäri lääniä paheksuivat tuollaista kiusantekoa varsin paljolti. Itsekin kävin tutustumassa luonnonsuojelijoiden leiriin jossa vaikutti olevan kovin boheemi meno sekä meininki. Kenttäkeittiö porisi, patoa kasattiin laskuojaan ja eikös se sitten viranomaisten toimesta pian räjäytetty.

Silloinen yliopisto-opiskelija ja yksi vihreän liikkeen perustajista eli serkkuni ja nykyinen tohtorisnainen ei tainnut kuitenkaan olla paikalla. Sen sijaan hänen opiskelutoverinsa, nykyinen Kirkkonummen kulttuuritoimenjohtaja oli kiinni samassa kettingissä kuin Ville Komsikin.

Myöhemmin olen lukenut Konikallion kärhämistä lähellä Koijärveä jossa hakkuita vastustettiin liito-oravan papanoihin viitaten. On kait se Humppilan kurkimies Jouko Alhainen suojellut myös metsiä siitä Koskenojan tietämiltä.

Tämä ei ole pelkästään nykyajan kotkotuksia sillä roomalainen, runoilija Vergilius (70 eKr - 19 eKr) vie heistä kaikista voiton. Vergilius oli varakas mies ja  kuuluisimpia roomalaisajan runoilijoita. Hänen suosikkilemmikkinsä oli - ilmeisesti ajan ylellisiä muotivirtauksia parodioiden - kärpänen. Kun kärpänen eräänä päivänä otti ja kuoli, Vergilius järjesti kärpäselleen loisteliaat hautajaiset. Miksikö? -se selviää kirjoituksen lopusta.

Seremonia suoritettiin Vergiliuksen komealla maatilalla Rooman Esquilinus -kukkulalla. Orkesteri oli paikalla lohduttamassa maksettuja surijoita. Juhla oli suuri seurapiiritapahtuma, johon ottivat osaa mm. Vergiliuksen mesenaatti Maecenas, joka piti kärpäselle pitkän ja liikuttavan muistopuheen. Vergilius oli kirjoittanut tilaisuutta varten useita oodeja, ja esitti ne. Kärpäselle oli rakennettu marmorinen mausoleumi, johon se asianmukaisesti laskettiin. Juhlatilaisuus maksoi noin 800 000 sestertiusta.

Myöhemmin on spekuloitu, että Vergilius taisi olla ovelampi kuin mitä juhlatilaisuuden perusteella saattaisi kuvitella. Toinen triumviraatti (Marcus Antonius, Oktavius ja Lepidus) oli aikeissa takavarikoida rikkaiden omaisuuden ja jakaa sen sotaveteraaneille. Yksi poikkeus oli: maapalstoihin, joilla sijaitsi hauta, ei koskettu. Vergilius oli saattanut kuulla suunnitelmista etukäteen. Kun laki säädettiin, Vergilius haki vapautusta sillä perusteella että hänen maallaan sijaitsi mausoleumi. Poikkeuslupa myönnettiin. Vergiliuksen kärpänen oli pelastanut isäntänsä omaisuuden. Jos kärpänen ei ollut Vergiliukselle rakas ennen hautajaisia, niin viimeistään tämän jälkeen. (Jari Lehtistä siteeraten)

Rakkaus luontoon ja Italian maaseutuun on yksi Vergiliuksen runouden keskeisistä teemoista. Hänen läpimurtoteoksensa on vuosina 42–39 eaa. kirjoitettu Paimenlauluja (Bucolica eli Eclogae), jossa hän romantisoi maalaiselämää mutta käsitteli myös aikansa ongelmia, kuten maatilojen pakkoluovutusta sotaveteraaneille. Siis myös kärpäsen hautajaiset rakentui tälle samalle teemalle.


Jotenpa nyt kun arveluni mukaan se Helsinki-Pori rautatielinjaus on vedetty suoraan Latovainion kyläkeskuksen läpi ja maatilojen pellot pirstoten, olisi aika toimia. Suosittelisin että kaikille luonnollisesti kuolleille kotieläimille äkkiä rakennettaisiin yksittäisiä mausoleumeja ja muistomerkkejä, ja juuri siihen mihin epätoivottavaa raideliikennettä on tulevina vuosikymmeninä tulossa.



15.8.2016

Latovainiolaista urheilua.

Niin, urheilutoiminnasta Latovainiossa.

Ei saa tollai urheilla! -saattoi mammani sanoa jos teki jotain uhkarohkeaa.

Nythän on Olympialaiset Brasiliassa mutta yhtään latovainiolaista ei ole puolustamassa Suomen värejä. Lapsuudessani Pekka Tasanen heitti moukaria nuorten sarjoissa liki Suomen ennätystä mutta ei ihan. Hän harjoitteli yksinään Latovainion kentällä ja valoi itse moukariringinkin.

Edusti myöhemmin Forssan Alkua ja heitti TUL:n kilpailuissa vuonna 1968 51,24 metriä aikuisten moukaria. Siihen aikaan Suomen paras oli Kauko Harlos ja heitti muistaakseni jotain 63 metriä.

Teppo Aarrenpoika Syrjälä edusti usein Suomea Ruotsi-Suomi maaottelussa 3000 metrin esteissä. Kiriherkkyyttä ei oikein yhtä paljon löytynyt kuin kestävyyttä ja Teppo taisi parhaimmillaan olla Kalevan kisoissa kolmas. Teppo juoksenteli nuorukaisena pääosin Kuuman lenkkiä harjoitellessaan. Myös Minkiön suunnalta oleva Eino Nirkkonen on juossut Kalevan kisoissa.

Einari Tapola oli jonkinmoisen lupaava keihäänheittäjä mutta ei tainnut kuitenkaan olla Kalevan kisoissa. Itse edustin kunniakkaasti Latovainion Lusmut urheiluseuraa. Kerran viikossa kesäaikaan oli lentopalloa seurakunnan nuorisoseuran ohjaajan Esko Kauniston vetämänä. Talvella pelasimme pingistä sisätiloissa. Jalkapallokenttää ei ollut muuta kuin Rehtijärvellä ihan siinä suojeluskuntatalon alapuolella.

Pitää mainita että Kauko Nyström on kuulunut myös Jokioisten Jänne urheiluseuraan jonkin aikaa ja Kaukohan hyppäsi samaan aikaan kuin Pentti Nikula. Antti Mero sai varmaan heiltä hyppykimmokkeen ja hyppäsikin yli kolme metriä seipäällä, putosi purukasaan joka oli Kainon pihalle tuotu.


Katselin viime viikolla monta tuntia Rion Golf-kilpailua. Ypäjällähän on myös iso Golf-kenttä ja sellaisen saisi Latovainioonkin kun sen koko aukean lanaisi tasaiseksi ja liikenteen laittaisi tunneliin keskiosaltaan. Täällä Kirkkonummella on useita Golf-kenttiä ja jokaisessa kunnon kerhotilat ravintoloineen, samaan tapaan Latovainioon investoiden ei tarvitsisi porukoiden enää ABC:lle ajella palaveria pitämään. Voisi ottaa vaikka muutamat napanteritkit ja elämä antaisi sitä parastaan, -emännästä en olisi kyllä niin varma.

8.8.2016

Leijonankesyttäjä Latovainiossa

Niin,


 Latovainiossa oli lapsuudessani osuuskauppajuhlat ja esiintymässä oli myös Peräkylän Aatu, muistan sen hyvin.


Sitä en muista kun kiertävä sirkus tuli ja laittoi telttansa Hiukonmäen urheilukentälle. Siellä oli leijonankesyttäjäkin joka temppuili elävän leijonan kanssa. Avasi väkisin sen suun ihan auki ja laittoi päänsäkin leijonan suuhun. Kaikki taputtivat ja kesyttäjä innostui liikaakin. Avasi sepaluksensakin ja laittoi sitten vuorostaan vehkeensäkin leijonan avonaisessa suusta roikkuvan kielen päälle. Mitään vahinkoa ei tapahtunut.


Lopuksi kesyttäjä kysyi yleisöltä haluaisiko joku kokeilla tätä vaarallista temppua? Oli ensin hiirenhiljaista, mutta sitten mies Latovainiosta hihkaisi että hän kyllä voisi kokeilla!


-oletteko aivan varma, tämähän on vaarallinen temppu, kysyi kesyttäjä.


-eihän tuo jälkimmäinen osuus niin pahalta näyttänyt ja voisin kyllä kokeilla, sanoi mies Latovainiosta. Areenalle kävellessään totesi kuitenkin että hänellä kylläkin on pienempi kieli ja ei ole varma saako hän suutaankaan aivan yhtä avoimeksi kuin tuo leijona äsken.