Tälläinen bambukalustus on kevyt, kestävä ja ympäristöön sopiva.
Ja koristeeksi siihen päälle sopii Chang. Singha on hinnoitellut jo itsensä ulos. Huomattavaa myös on että täällä pullon kyljessä olevat prosentit ovat minimiprosentteja jonka alle valmistaja ei saa mennä. Yli voi olla sitten reippaamminkin.
Tässä alakuvien tapauksessa omistaja on rahdannut metsästä juurakoita, putsannut ja lakannut ne pannakseen ahterin alle sijoitettavaksi. Kuvat ovat hämäriä, klikkaa suuremmaksi.
Pöytä on aika muhkurainen ja stoolikin lie epämukava.
Tässä pöytä on sentään perinteinen mutta tuolien osalta on aimonneltu, -kuten mammani olisi sanonut jos eläisi ja jos Thaimaassa olisi käynyt ja jos nuo olisi nähnyt.
Tässä on tuotu käsin veistetty apina vahtimaan portin pieleen.
Henkien taloille uhrataankin sitten vaivaa ja krumeluuria. Kulkukoirat, apinat ja linnut noutavat niille jätetyt ruuat.
Tässä on melkein kuin kultainen pergola.
Oli myös ystävänpäivä ja moni kuvasi itsensä tuon sydämen takana.
Ja tämän sillan olette varmaan nähneet niissä tauluissa joita entisaikaan kotona oli. Tyttö ja poika kävelivät surkealla sillalla ja enkeli tuli perässä.
2 kommenttia:
Nuo bambukalusteet ovat suosikkejani. Koh lantan Koh Klong Beachilla oli Funky Fish - ravintola, jossa pöydät olivat osittain rantahiekalle asetetut, ja hyvin pärjättiin. Naapurustossa oli mukava bambudivaani pienessä rantamajassa, siinäkin kelpasi aterioida.
Olisiko ollut Koh Rokin saari, jossa odottelmimme noutamaan tulevan pitkähännän saapumista rannalle tehdyssä bambumajassa. Huippua.
Niin.
Eipä näkynyt noilla kolhoilla juurakkotuoleilla montaakaan asiakasta, ei kovin ergonominen ei.
Joissain tapauksissa näkee että bambujalkaisten tuolien jalat ovat hapertuneet kosteuden kapillaari-ilmiön ja muurahaisten vuoksi.
Sopivat kauniit rosteritulpat estäisivät sen mutta ei se olisi sitten enää aito bambukaluste.
Ja sitten Äijän työpaikka oli mielessäni kun otin kuvia vesikattoratkaisusta, siitä seuraavassa.
Lähetä kommentti