Teräsbetoni on kestävä rakenne jos vain se suojataan niin ettei se pääse vuorotellen kastumaan ja sitten jäätymään. Betonin sisällä olevat raudat ruostuvat ja turpoavat. Pinta menee rikki ja ilmiö kiihtyy.
Tässä on kauppakeskuksen lastauslaiturin perusmuuri johon valuu katolta vesi. Tasakatto jonka sadevesikaivo on ilmeisesti tukossa. Vesi tulee seiniä pitkin. Seinät on pinnoitettu klinkkerillä ja nekin irtoavat. Olisi pieni homma puhdistaa kattokaivo ja vauriot olisi estetty. Ilmeisesti kenenkään toimenkuvaan ei kuulu tarkkailla katon tilannetta.
7 kommenttia:
Aika harvinainen ratkaisu päällystää ulkoseinä klinkkerillä... jospa ne on aatelleet, että se on kylppärimateriaalia ja kestää senkin, kun vesi valuu katolta? Unohtaneet vaan suomalaisen talven.
Niin,
Klinkkerit on laitettu jo elementtitehtaalla mutta tuolla tavoin saumoja on paljon ja ohuet klinkkerit eivät ole kovin säänkestäviä.
Siistin valkoinen mutta vesi ei saisi olla koko ajan kontaktissa.
No, kauppias keskittyy kaupantekoon. Jos hän (he) ovat vaikka vuokralla, niin heitä kiinnostaa vain vuokraamansa tilan sisäpuoli.
Vuokranantajalle huoltomies on taas kustannus.
Kaikki ulkoistaa kaikki kaikille muille, eihän siihen muuta tarvita.
Totta.
Tuo kiinteistö kuuluu siihen suureen konserniin joka omistaa pelkästään liikekiinteistöjä myös esim. Helsingin Forumin.
Keskuksessa on monta yrittäjää ja jokainen melko pieniä. Dressmania, pankkia, Dennisiä, ym. Vasta jos vesi valuu sisätiloihin asiaan havahdutaan, tasakaton seiniä pitkin valuvat vedet ei kovasti kiinnosta.
Se on tavallaan sääli. Isolla rahalla on rakennettu, isolla rahalla on vuokrattu. Ehkä elinkaari on ajateltu siten, että huoltaa ei kannata.
Tämmöistä sanottiin ennen tuhlaukseksi, nyt puhutaan kvartaalitaloudesta.
Idea on seljennyt joinakin talvina, kun kauppakeskuksista on jouduttu asiakkaan kaijottamaan kartanolle sortumisvaaran takia.
Vanhat miehet, kuten Jokij
Rven rakennusmestari, eivät olisi näitä työmaita kehdanneet pomottaa.
Niin,
Perinteisessä rakentamisessa tehtiin aina kunnon harjakatot ja tontti oli mäen päällä. Sitteemmin jouduttu antamaan periksi arkitehtien ja tonttimaan hinnan vuoksi,
Jokijärvellä kyllä epäonnistuttiin joskus. Kalle kävi vaihdattamassa uusien koulujen märkiä puruja vinteiltä ja Satuserä muurasi uunin puuarinan päälle. Ei mitääm massiivista virhettä kumminkaan.
Vielä lopuksi täytyy sanoa kun tuota kuvaa katselen:
Taitaa olla katto kuitenkin kaareva kuten fasadista näkyy. Rankkasateen yhteydessä tuli tunne seinälle iso monttu ja sieltä näkyis jotain viemärikaivantoja, paikassa jossa nyt on punaisia tötsiä.
Olsiko niin että hiekka olisi tukkinut katolta tulevan välikaivon ja nyt odotellaan urakoitsijaa joka kaivaa koko homman esille ja remontti tulee joskus?
Nurkan rapautuminen on kuitenkin eri kulmalla ja sellainen ei tule hetkessä vaan on useamman vuoden tulos.
Lähetä kommentti