Niin,
Huvila oli lapsuudessani sana jota viljeli ainoastaan parempi väki. Kylässämme ei tainut olla ketään asukasta jolla olisi ollut huvila toisaalla tai siis itse kylässäkään, -Latovainiossa. Sen sijaan poismuuttaneet tai perijöiden jälkeläiset nimittivät lapsuudenkotejaan mökeiksi.
Huvila oli ollut mielessäni ehkä jotain hienompaa. Puinen talo vilpoloineen ja lasiverantoineen järven tai meren rannalla. Kristalliset viinikarahvit ja hienot hopea-aterimet keittiössään ja ehkäpä jopa palvelusväkeäkin.
Naimattomat poikamiehet pitivät majaansa useimmiten perin vaatimattomissa asunnoissa, äitini nimitti joitakuita niitä mörskiksi.
Hiukon mäessä sijaitsi Lundin Joosen mökki sekä Vallin Vihtorin talo. Vihtorin talo oli melkein huvila kun siinä oli puutarhakin.