Hua Hin vanhaa ja uutta

Niin, Kalastajakylä on jäänyt uuden asutuksen keskelle, sitä ei lanattu maan tasalle. Esimerkiksi tässä liikkeiden keskellä asui kalastaja joka ei ollut tehnyt asumuksestaan mitään kauppahuonetta vaan asui ja eli. Perkasi kaloja ennen eteenpäin toimittamistaan.

Siitä vähän matkan päässä meren rannalla oli hulppea lomakeskuskompleksi. Vartijat portilla ja massiiviset pensasveistokset puutarhassaan.

Tämä taisi olla siinä sisäänkäynnin vieressä.

Lapset iltatorilla Hu Hin

Niin,

Jos lähettää kolme alaikäistä lasta yksikseen ruhkaiselle torille on tärkeää ohjeistaa heitä että pysytelkää yhdessä ja pitäkää toisistanne kiinni.

Hua Hinin iltatorin hygienia

Niin,

Ko Seafood.

Suomessa on kaiken maailman määräyksiä liittyen elintarvikeketjuun, se on hyvä asia. Thaimaassa tuntuu olevan sellainen sääntö että asialliset hommat hoidetaan mutta turhasta ei nipoteta. Jäämurskalla viilennetään ja kuumennettavat ruuat eivät muutoinkaan helpolla aiheuta vatsanväänteitä.

Näennäinen tungos ja kaaos kyökin puolella hämää, kaikki toimii. Eikä kalliin puhtaan veden kansaa  turhaan läträtä.

Hanskat on kädessä ja kaasulla toimivia kypsennystasoja sekä -kattiloita löytyy. Kaikki viedään yön tullessa pois ja pestään. Siis rosteria.

Lähikuva.

Äyriäiset lepäävät jäämurskapedillä. Sitä en tiedä mitä tapahtuu niille yksilöille jotka jäävät myymättä illan päätteeksi.

Illan ravintola on puoliksi rakennettu päivisin katuna toimivan kulkuväylän paikalle. Lastenistuin odottaa mukulaa istumaan, mutta ajankohdasta johtuen farangilapsia ei juurikaan näkynyt.

Auringon vielä paistaessa paikkkoja vasta valmisteltiin. Ko Seafood oli vakiopaikkamme koska kaksi kertaa siellä aterioimme, -äyriäisiä. Ko tarkoittaa saarta ja voidaan myös kirjoittaa Koh.

Celine Lee on käsitellyt kyseistä toriravintolaa kirjoituksessaan.

Hua Hin hevoset

Niin,

Yleensä uimarannoille ei saa tuoda koiriakaan mutta Hua Hin on tunnettu ratsastusponeistaan. Jätöksiäkin näkyi mutta mielestäni turisteja ei ratsastus enemmälti kiinnostanut.

Rannalla oli kuitenkin paljon jälkiä jotta kyllä hevoset liikuntaakin saavat.

Rannan kuppilassa tuli hevosasiakas kun paikallinen ohjastaja kumosi cokiksen suoraan satulassa istuen.

Varsinainen terminaali oli Hiltonin juurella jossa on myös rannan sisääntulo.

Tallit olivat toisaalla jotta liikenteenkin seassa piti körötellä.

Liikennettä vastaan ajelivat jotta kait se sääntö on siellä niin.

Hua Hin ja ikivihreä putiikki

Niin,

Majapaikkamme oli 8 huoneuston hotelli omakotialueella. Suomalaisomisteinen ainakin osittain. Evergreen Boutique. Hieman oli hankalien yhteyksien takana eikä meren rannalla mutta se oli tiedossa jo netin kautta varatessamme.

Henkilökuntaa oli paikalla vuorotellen ja keskimäärin kaksi. Yöllä vain päivystäjä. Tässä eräs heistä näyttää voitonmerkkiä.

Pihalla oli niinkuin aina on -henkien talo. Sinne tuodaan ruokaa, suitsukkeita ja kynttilöitä. Tehosta en tiedä mutta suomessa ei ole yleistynyt vaikka monenmoista murhetta suomenkin kodeissa aina välillä esiintyy.

Hua Hin ruokaa

Niin,

Ja väliin taas annoskuvia. Ei maksalaatikkoa eikä lihapataa. Helteessä se tuntuisikin aluksi oudolta mutta tottuisi siihenkin.

Hua Hin Old Town

Niin,

Hua Hin on ikivanha kalastajakylä jonka ydin löytyy vielä Hotelli Hiltonin kulmilta. Ikivanhaa puurakennusta ja kapeita kujia. Tässä lyhyt video.

Tuon videon päätyttyä aukeaa YouTube nelikko jossa yhdessä hyvä ystäväni Geoff Carter kiertää ja kuvaa juuri samoja katuja. (The Sreets of Hua Hin )



Kujilla on kalastajien asumuksia mutta myös ravintoloita, pesuloita ja hierontaliikkeitä.

Tämä iloinen Farangipatsas oli erään ravintolan edustalla.

Jos kävely rasittaa, voi vuokrata menopelin.

Hua Hin Jellyfish

Niin,

Ällöttävä kala kuin silikoniklimppi. Elävänä niitä en nähnyt mutta rannalle oli muutamia huuhtoutunut.

Ja oli yksi kuollut kalakin mutta ranta kalastuslaiturista pohjoiseen oli autio ja kaunis.

Hua Hin Rautatieasema

Niin,

Perin paljon valokuvattu kokonaisuus. Kuninkaallakin on siellä oma odotushuone tai rakennus. Eipä taida olla juurikaan käytössä. Rata on vanha ja muutoinkin jopa turistit käyttää mieluimmin pikkubusseja. Bangok - Hua Hin väli Toyota Hiacella maksaa 180 Baht/henkilö. Kulkee saastettomasti kaasulla.

Tämä on se Kunkun ikoma looshi.

Tässä rahvalle kaunis halli.

Laiturialue oli melko hiljainen.

Hua Hin Night Market

Niin,

Iltatori avattiin juuri auringonlaskun aikaan. Ravintoloiden pöydät ja tuolit olivat kiinteissä rakennelmissa mutta ruoka valmistettiin pääosin paikalle tuoduissa grillivaunuissa. Kalat ja äyriäiset olivat jäähileiden seassa. Toisella puolella katua oli pääosin muuta myytävää ja myös tuo aiemmin kuvaamani jalkahieronta. Hälinä ja vilske oli melkomoinen mutta ruoka oli tuoretta ja herkullista.

Jokirapuannokseni josta jäi paljon jätteitä niin kuin ravuista jää suomessakin. Makea chili oli mukana dippikastikkeena ja riisikuppi kuvan ulkopuolella.

Morning Glory on kasvisruoka joka laittaa vatsan toimimaan. Soossi ei näytä kuvassa herkulliselta mutta on maukasta niin kuin thaimaalaiset ruuat yleensäkin. Tuo annos on yläosan videossakin.

Ja paneroituja katkarapuja tietty. Siistiä syötävää kun ottaa pyrstöstä kiinni, kastaa dippiin ja haukkaa.

Ja edullinen sekä maukas alkupala. 10 kpl kampasimpukoita noin eurolla. Tässä tuotteessa on Shell vienyt tuotemerkkinsä mainonnan maksimiin kun on saanut simpukat muuttamaan kuorenmuodostuksensa Shellin logon oloiseksi.

Hua Hin eläimiä

Niin,

Koirat ovat kuin Intian lehmät. Juoksevat vapaina kulmilla ja kaduilla. Ihmiset antavat tähderuokaa ja jokuset ovat kovin kirppuisiakin. Ovat oppineet väistelemään hyvin autoja ja siestaa viettävät usein pysäköityjen autojen vierusvarjossa.

Tämä majoituspaikan oma kulkukoira tuli vastaan ja tervehti haukunnalla heti ensi kerralla kuultuaan askeleemme jo mutkan takaa tullessamme. Myöhemmin se vain tyytyi haukahtamaan vaisusti ja  vain kerran kun tunsi porukan. Turkki oli kapinen ja ei kyllä tehnyt mieli silittää.

Herran isotissinen vaimo oli myös toisinaan paikalla ja ei haukkunut. Heillä oli kuulemma yhteisiä pentujakin mutta luuhasivat jo kukin omilla tahoillaan.

Nämä naapuritalon kukot toimivat herätyskelloinamme. Kiekuminen alkoi auringonnousun aikaan. Myöhemmin ne oli nostettu pienissä häkeissään kadulle, mikähän siinäkin oli syynä?

Ja tämä valtaisa hepokatti laskeutui lähiravintolassa reppuni hihnalle. Nämä ovat juuri niitä isoja jota mm. pohjoisthaimaassa syödään sipsien tapaan. Kuva onnistui hyvin, klikkaa suuremmaksi.

Norsusafarilla ja apinatemppelissä ei käyty joten ne jäi kokonaan näkemäti.

Ruokaa Hua Hinissä

Niin,

Paikallista ruokaa tulee syödä koska maassa maan tavalla. Tässä siitä osa esittelyssä.

Mausteista mustekalakeittoa, katkarapuja ja riisiannos.

Valkosipulilla kuorrutettu meriahven ja paistettu riisi.

Iltatorilta sai tälläista banaanitäytteistä lettua. Halpaakin oli ja ohutkuorista.

Tässä alla taas kuorrutettuja sekä kuorruttamattomia katkarapuja riisin kera. Iltatorin kuppilassa tämäkin, kyytipoikana Chang.