Syyskuun 23. 2008

Sain terveisiä aseiden maasta:

To all of my friends in Finland,

While much of the world is hanging on the events of the US Elections, Finland has suffered a heart wrenching tradgedy.

I have driven on several ocassions from Rauma to Vaasa and it is very hard to think that just inland, some lives have been torn apart at the hands of one selfish and evil individual.

Despite all of the worlds distraction, please know that some of your friends overseas are mourning your countries loss.

I wish you all strength to get by the days ahead and that the debates over gun ownership in Finland reach the conclusion you all desire.

Minun vilpitön osanotto to all of my Finnish friends.

Parhaiten sydämelliset terveiset,
Patrick D. Garez
Sr. Account Manager

Häiriötekijöitä

Lapsuudestani muistan kuinka jokaisessa siunaustilaisuudessa joku lapsi aina alkoi ränistä. Paikallaan olo pitkästyttää ja itkuhan se yleensä tuli. Normaalia, mutta jotenkin vaan vanhempia varmaan harmitti. Yskäisyt myös kuuluivat selkeästi, paukutella sentään ei kukaan kehdannut.

Nykyaikana on kännykät yksi riesa. Jopa tyttäreni rippijuhlissa veljeni kännykkä alkoi soida rallattamaan juuri ennen tilaisuuden alkua. Ilman silmälasejaan veljeni ei edes nähnyt sulkea sitä vaan kulki kohti ulko-ovea pitkän 1300-vuonna rakennetun kirkon käytävän lävitse tiluliluliin vain soidessa taskussaan. Soittaja kyllästyi ennen kuin hän pääsi ulos asti.

Homma kostautui hänelle kun oman lapsenlapsensa ristiäisissä Latovainiossa papin aloittaessa veden lotrausta, jonkun vieraan kännykkä alkoi oman soittoseromoniansa.
Jotenkin harmittaa toisten puolesta. Mutta on niitä häiriöitä muuallakin:



Chicagon Sinfoniaorkesterin 100-vuotisjuhlakonsertin ohjelmisto oli vuoden 1991 juhlan kunniaksi sama kuin orkesterin ensiesiintymisessä vuonna 1891. Alkupalana oli Wagnerin Faust-alkusoitto, sitten Beethovenin viides, Tsaikovskin pianokonsertto, ja jälkiruoaksi hieman Dvorakia. Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan orkesterin kaikki elossa olevat kapellimestarit. Tilaisuus oli arvokas ja juhlallinen

Tilaisuutta oli edeltänyt juhlaillallinen, jonka illalliskortit maksoivat yli 500 dollaria hengeltä. Kaikille illallisvieraille annettiin muistolahjaksi kauniisti paketoitu pöytäkello, jota koristi juhlatilaisuuden tunnus. Juhlavieraat istuivat hartaana kuuntelemaan musiikkia. Kukaan ei tiennyt että lahjojen pakkaajina oli ollut ilkikurisia ihmisiä.

Wagnerin alkusoitto sujui hienosti. Beethovenin aikana syntyi salissa jotakin pientä hälinää, kun joku juhlavieras tai soittaja ilmeisesti ei ollut sulkenut hakulaitettaan konsertin ajaksi, mutta ei mitään vakavampaa.

Väliajan jälkeen salissa sitten puhkesikin täysi helvetti. Se alkoi muutamalla elektronisella äänimerkillä jostakin päin salia.Tsaikovskin pianokonserton aikana piipitti ja kilisi jo kaiken aikaa. Daniel Barenboim nousi punanaamaisena pianonsa äärestä ylös ja tuijotti yleisöä julmasti. Mikään ei auttanut, mekkala vaan jatkui.

Orkesteria johtanut Georg Solti äityi huutamaan yleisölle, joka oli yhtä ymmällään kuin kapellimestarikin. Elektroninen mekkala ja kaamea kakofonia jatkui. Paketeissa olevat erätyskellot soivat satunnaiseen tahtiin 400 illallisvieraan laukuissa jasylissä, eikä kukaan yleisöstä edes tiennyt, että paketeissa oli kelloja.

Kellot kerättiin henkilökunnan toimesta pois kun arvattiin mistä on kyse. Juhlavierat saivat ne ulkopuolella sitten tilaisuuden jälkeen uudestaan. ”Luulin joutuneeni hullujenhuoneeseen” totesi kapellimestari Solti konsertista toivuttuaan.

Toisin on suomessa. Kylälukkarin kännykkä on varmaan aina virrattomana kirkonmenojen aikaan.

Mozart & Haydn

Siinä se on teille Mozartin pää. Ei tarjottimella mutta kumminkin. Holja tapaus liittyy säveltäjä Joseph Haydnin päähän. Hänkin kuoli Wienissä ja yksinkertaiset hautajaiset järjestettiin v. 1809 Gumberndofin hautausmaalla.

Napeleon miehitti silloin kaupunkia ja kaikenlaista saattoi sattua. Lukkari sai soittaa surumusiikkinsa mutta suntio lahjottiin ja kaksi kaveria saattoi varastaa Haydnin pään.

Frenologia oli silloin muotitiede ja Karl Rosembaum sekä Johann Nepomuk harrastivat sitä. Frenologia selittää että ihmisen poikkeuksellinen kyvykkyys olisi nähtävissä kallon muodosta, ja kyhmyistä jotka syntyvät poikkeuksellisen voimakkaiden aivojen paineesta. Opin kehitti saksalainen Franz Gall joka oli havainnut että poikkeuksellisen mulkosilmäiset opiskelijat olivat lahjakkaimpia. (Onkohan Ben Zyskowicz erittäin lahjakas)

Pään varkaus ei ollut mikään kiva duuni, koska ruumis oli jo vanha ja osittain mätänemistilassa. Kaverukset kuitenkin keittivät pään ja mittailivat sitä tarkasti. Todettuaan että musiikkikyhmy oli täydellinen, kallo suljettiin mustaan laatikkoon jossa oli ikkuna.

Pahaksi onneksi vuonna 1820 prinssi Nikolaus Esterhazy II sai päähänsä siirtää Haydnin jäännökset sukuhautaan Eisenstadtiin. Kun prissi sai tietää että pää puuttui, hän tiesi heti epäillä näitä kahta kallotutkijaa. Sitä ei löytynyt kotietsinnöissäkään mutta prinssi ei antanut periksi ja Frenologit lopulta luovuttivat väärän kallon päästäkseen pälkähästä.

(Kotietsinnän aikana Rosembaum oli kätkenyt kallon olkipatjaan ja patjalla loikoili Rosenbaumin vaimo)

Rosenbaum kuolinvuoteellaan lupasi kallon Johan Peterille sillä ehdolla että kun Peter kuolee, hän luovuttaa sen Wienin musiikinystävien seuralle. Näin myös kävi ja vuonna 1895 seura esitteli kalloa ylpeänä kaikille arvovaltaisille vierailleen.

Prinssi Paul Esterhazy rakennutti loisteliaan haudan Eisenstadtin Bergkircheen (samaan kirkkoon jossa Haydnin säveltämät messut kantaesitettiin). Prinssi toivoi että Haydnin maalliset jäännökset voitaisiin saada kaikki tähän hautaan, mutta Wienin musiikinystävien seura oli niin kiintynyt kalloon että toive toteutui vasta 1954. Eli samana vuonna kuin projekti minua toimeenpanevasta työrupeamasta päätettiin.

Luonnon ihmeet

Klikkaa kuvaa, se suurenee

Kukka-sieniasetelma kuin umpiseppele




Sieni, kuin paistettu kananmuna.

Rafaelin enkeli

Pekka Ruuska osasi tehdä hyvän kappaleen jota olen kuunnellut kyllästymättä jo kaksikymmentä vuotta. Melkein sama kiintymys kuin Tuula Amberlan Lulu Alpo Jaakolan sanoihin.

Pekka Ruuska

Johanna Pirttijoki

Ripsipiirakka

Pianoversio

Onnistuisiko uruilla?

Kuukkeli -ihmekone

Kalevan kansa keksi Sammon, mutta kuka on keksinyt Googlen hakukoneen? Aikoinaan oli jokin Altavista, taisi olla Digitalin tai jonkun muun tekemä. Ihmeellinen kone kumminkin. Kone rouhii kaikki arkistot nopsaan ja etsii sanoja, lauseita ja kuvia.

Äijä laittoi listaa millä eilen tultiin, tässä minun vastaava. Nolla sekuntia useimmat viivähti, eli eivät saaneet haulleen vastinetta, kommenteista puhumattakaan. Näillä tultiin:

Ilmalämpöpumppu
Pauanne
Lincoln murha
Esko Rahkonen
Tuk Tuk
Rättiväsynyt
Lapuan pamaus
Syöksytorvi
Parkkuurauta
Hiekka vain pölyn valkoinen hiekka vain
Holja
Suppilovahverot
Möhköfantti
Puolimatka Armas
Tupsluuri

Onhan siinä hakuja. Hakeva saa ja etsivä löytänee

Jänhijoella kerran.....

Riki Sorsa ei taida enää pystyä laulamaan. Surku.

Jänhijoki oli lapsuuteni lähin joki. Ei kunnon joki vaan viljelysaukeiden läpi virtaava uoma. Lannoitteiden rikastama ja rehevä. Matkalla jopa pieni koskentapainenkin kunnes rauhoittui Setälän lampeen.


Jokainen joki on muistelon arvoinen kuitenkin.