18.3.2011

Urkuharmoni

Alakoulussa oli korokkeen edessä urkuharmoni. Opettaja säesti sillä aina aamun avausta. Silloin seistiin pulpetin vieressä ja laulettiin. Jos oli järjestäjävuorossa niin harmoniin ei saanut koskea, se oli vain opettajaa varten. Sormiot peitti puinen levy ja se oli muutoinkin näin jälkikäteen ajatellen hieno esine.




Minneköhän ovat joutuneet kaikkien lopetettujen kyläkoulujen urkuharmonit?

13.3.2011

Ydinvoimaa

Aikoinaan kun oli Thernobylin ydinvoimalaonnettomuus todettiin ettei sellaisia vanhoja grafiittisäätöisiä muualla enää ole käytössä. Siellä vaan tehtiin erilaisia testejä ja varajärjestelmät kytkettiin pois, katastrofi alkoi ja ketjureaktiota ei enää voinut pysäyttää.

Ydin alkoi sulaa ja se paloi kymmenen päivää. Lämpö nosti radioaktiivisia kaasuja ja pienhiukkasia korkeuksiin, josta ne sitten levisivät muualle Eurooppaan. Samanlaista onnettomuutta ei voisi tapahtua.

Sitten Japanissa on ydinvoimalaitoksia maanjäristysalueella. Ne on suunniltu järistyksen kestäviksi, tsunamikaan ei haittaa mutta samanaikaista tsunamia ja maanjäristystä ne näemmä eivät kestä. Voimala tarvitsee paljon jäähdytysvettä usean päivän ajan vaikka se sammutettaisiin. Jäähdytysvettä pumpataan merestä isoilla pumpuilla. Pumput tarvitsevat sähkövirtaa jota saadaan vierkkäisistä voimaloista. Nyt vaan kaikki voimalat vioittuivat yhtäaikaa.

Sähkökatkoksiin on varauduttu ja tilauksesta paikalle saadaan rekoilla ylimääräisiä dieselgeneraattoreita joilla voidaan pyörittää pumppuja. Pumppujen sähkömoottoreihin ei vain ollut järjestetty sopivaa liitäntää ja aikaa tärvääntyi.

Kun sitten sopivat liitännät saatiin järjestettyä niin todettiin että kaikissa pumpuissa on vaurioita. Näitä pumppuja on kolme ylimääräistä jos yksi vioittuu. Nyt vaan tsunami rikkoi kaikki pumput yhtäaikaa. Jotain moskaa meni kaikkiin ja ne meni pois pelistä.

8.3.2011

Lomakkeiden lokerot

Minulla on kolme etunimeä ja usein kun täytän jotain kaavaketta tilaa ei ole riittävästi. Yleisimpiä ovatkin kaksi etunimeä ja toinen on hyvä olla 40-50 -lukulaisilla Johannes, Tapani tai Kalevi.

Saksan juuri eronnut puolustusministeri on varmaan lomakkeiden kanssa suurissa vaikeuksissa. Hänen isänsä suunnitteli pojasta suurmiestä jo nimeä annettaessa ja siksi hänen koko nimensä on:

Karl Theodor Maria Nikolaus Johann Jacob Philipp Franz Joseph Sylvester Freiherr von und zu Guttenberg.

Mitenköhän Suomessa suhtauduttaisiin moiseen nimirimpsuun? Mariakin siinä yhtenä joka oli äidinäitini etunimi.

Zu Guttenberg ehti olla puolustusministerinä puolitoista vuotta. Sinä aikana Saksan armeijassa tapahtui enemmän kuin aikaisempina 50 vuotena yhteensä. Tänä vuonna hän joutui eroamaan kun hänen tohtorinväitöskirjansa on ilmeisesti plagioitu.

Guttenberg on aatelis- ja Saksan vanhaa teollisuusukua, Karl varmaan syntyi kultalusikka poikittain suussaan mutta koki nyt pienen takaiskun. Ryhdikkäänä ja ilman kyyneleitä hän ilmoitti lehdistölle erostaan.



Jos Sauli Niinistö ei asetu presidenttiehdokkaaksi niin Alexander Stubb on ilmoittautunut vapaaehtoiseksi. Hän on myös tohtori ja samaa ikäluokkaa Saksan
zu Guttenbergin kanssa.

Aleksanteri Suuri, Suomen ensimmäinen kuningas?

6.3.2011

Savustuspussi ja muita suomalaisia keksintöjä.

Savustuspussista kaikki eivät pidä joten se siitä.

Kännykän laturi on matkahommissa aina väärässä laukussa ja aivan liian monenlaisia eri valmistajilla. Nokiakin on pienentänyt liitintään ainakin kolmesti, nyt on tehty sopimus että kaikki kännykät ladataan tulevaisuudessa microUSB-liittimen kautta.

Espoolainen yritys on patentoinut siihen langattoman latauslaitteen julkisiin tiloihin. Lentoasemilla ja baareissa on pöytiä joissa on induktiosilmukan ensiö pöytään upotettuna. Kassalta voi sitten kuitata pienen rinkulan jos ei omista omaa.

Sitten vain siihen pötkölleen niinkuin sähköhammasharja telineeseensä. Muuntajan toisio on sitten se rinkula.

PoweKiss OY:n laite:



Tässä linkki.

Mitenköhän käy jos tuohon paikkaan vahingossa asettaa sirullisen pankkikortin tai kolikon?

1.3.2011

Mikään ei ole sitä miltä se näyttää

Kaikki ei ole kultaa joka kiiltää -sanotaan. Tänään alkaa subTV.llä sarja suomalaisten elämästä Thaimaan Phuketin sukelluskoulun työntekijöinä, ohjelman nimi on "Paratiisi".

Linkki

Elektroniikkahommissa usein väärinkytkentä aiheutti savua ja laite mykistyi. Siitä on tullut sanonta että elektroniset laitteet toimivat savulla. Koska kun savu tulee ulos laite ei enää toimi.

Toisen maailmansodan aikana usealle tyynenmeren saarelle lähetettiin miehitysjoukkoja. Alkuperäiskansat jotka olivat eläneet eristyksissä vuosisatoja seurasivat muukalaisten toimintaa. Yhteistä kieltä ei ollut ja alkuasukkaat tekivät omia johtopäätöksiään.

Saarelle tiputettiin ruokaa ja laitteita lentokoneista ja alkuasukkaat luulivat että kyseessä on jokin jumalallinen lahja taivaasta. Sotilaat tekivät tähystystorneja ja vetivät antenneja, puhuivat puhelimiin ja radioihin. Tämän toiminnan alkuasukkaat luulivat olevan jonkin hengellisen riitin.

Miten tälläiseen johtopäätökseen sitten on nykyaikana tultu?

Nimittäin näillä usealla toisistaan eristetyllä tyynenmeren saarella havaittiin sotilaiden lähdettyä alkuasukkaiden toimesta samanlaista omaehtoista toimintaa. He olivat veistäneet puusta puhelimen näköisiä laitteita, veivät naruja puihin ja rakensivat torneja ja seisoivat torneissaan luullen että lentokoneet palaavat ja tuovat taas tarvikkeita.

Jos ette usko niin uskotteko Wikipediaa? Sieltä löytyy hakusanalla "lastikultti" aiheesta juttu jossa viitataan myös Ursan suomentamaan kirjaan "laskette varmaan leikkiä Mr. Feynman".

27.2.2011

Puolilämmin asuintila

Maalla ja etenkin Latovainiossa oli muutamia hirsitaloja joissa osa huoneista pidettiin talviaikana kylmillään. Oli myös aittoja joissa asuttiin vain kesäisin. Kyse on energiansäästöstä ja lämmitysjärjestelmän puutteistakin. Ei aittoja olekaan tarkoitettu asuinkäyttöön. Aitassa ei meillä asuttu mutta kesällä kuivurissa kylläkin. Yksi puolilämmin tila oli lapsuuskodissani myös lasiveranta.

Nyt ollaan ottamassa tätä samaa, ei puolivillaista vaan puolilämminkonseptia uudelleen käyttöön uudisrakentamisessakin. Ja valtio yrittää näyttää tässä itse mallia. Suomen ympäristökeskuksen toimitalo Helsingin Viikkiin rakennetaan puusta.

Ympäristökeskuksen uuden talon erikoisuuksia ovat juuri tälläiset puolilämpimät tilat, joilla tavoitellaan energiankäytön alentamista. Kyse on vain sisäpihoista, joilla vähennetään rakennuksen ulkovaipan pinta-alaa.

Meillä oli kotona veranta ja senjälkeen tampuuri joissa ei ollut minkäänlaista lämmönlähdettä. Sisälle tullessa tapasi siis kolme lämpövyöhykettä. Verannalla kasvoi kesäaikaan hyvin pelakuut ja siellä säilyi ruoka viileämmässä kuin ihan sisätiloissa. Onhan se tuhlailevaa tilankäyttöä taajamarakentamisessa jossa rakennusneliöt ovat kortilla ja hinnan kiroissakin.

23.2.2011

Kreikan lainat

Kreikan pääministeri on nyt suomessa ja lupaa että Kreikka maksaa takaisin ottamansa lainat.

Moni on kuullut puhuttavan 30-luvun lamasta ja pakkohuutokaupoista suomessa. Tilanne oli silloin toisiappäin. Suomen maanviljelijät ja kunnat ottivat lainaa Ranskasta.

Puhutaan ns frangilainoista ja frangilaina oli suomalaisten osuuskassojen Ranskasta syksyllä 1930 ottama 300 miljoonan kultafrangin (noin 467 miljoonan markkaa) laina. Osuuskassat (nyk. Osuuspankki) välittivät lainan suomalaisille maanviljelijöille ja kunnille jotka saattoivat pitkäaikaisen 30 vuoden lainan avulla muuttaa lyhytaikaiset ja kalliskorkoiset vekselilainansa edullisemmiksi kuoletuslainoiksi.

Maanviljelijäthän tarvitsevat lainaa säännöllisin väliajoin kun sukupolvenvaihdoksia tulee. Nuorella isännällä ei millään ole sellaisia rahoja ja valtio verottaa jos lahjaksi maatilan saa.

Mutta tuo frangilaina muuttui pahaksi ranskalaiseksi giljotiiniksi kun Suomi luopui kultakannasta syksyllä 1931 ja markka samalla devalvoitui. Nuo hyväuskoiset lainan ottajat joutuvat pahoihin vaikeuksiin sillä laina oli maksettava takaisin kultafrangeina ja Ranska luopui kultakannasta vasta 1937. Wikipedian tietojen mukaan lainasta koitui lopulta noin 250 miljoonan markan kurssitappiot jotka Suomen valtio joutui valtaosin korvaamaan eduskunnan 1934 säätämällä lailla.

Eli tässä tultiin valtion taholta vastaan mutta en tiedä miten tuo laki saatiin eduskunnassa läpi. Taisi olla Kosolan porukka ja muu pohjanmaan väki vahvoilla siihen aikaan. Tavallisella työläisellä ei lainoja juuri siihen aikaan ollut. Ei ollut kun ei heillä ollut antaa vakuuksiakaan.

Tuon frangilainan korko kuluineen oli noin 6 prosenttia ja se oli selvästi edullisempi kuin kotimaiset lainat. Siihen aikaan myös inflaatio oli kovempaa joten tuo 6 prossaa kuullostaa siksi kovalta nykyaikaan sekin. Osuuskassat välittivät lainaa yli 7 000 maanviljelijälle ja 165 kunnalle. Markan devalvoitumisen vuoksi laina kasvoi lopulta markkamääräisenä 70 prosenttia suuremmaksi kuin se oli ollut nostettaessa. Kuullostaa aika hurjalta, ei ne 90-luvun valuuttalainat kait näin paljoa sentään nousseet?

Vain noin 20% lainan ottajista pystyi jollain tavoin selviämään korotetuista takaisinmaksuista. Kurssitappio nousi noin 250 miljoonaan markkaan ja tämä ylitti sekä Osuuspankkien Keskuslainarahaston 100 miljoonan markan pääoman että myös osuuskassojen yhteenlasketut noin 200 miljoonan varat.

Valtio maksoi kurssitappiosta yli 200 miljoonaa markkaa, Osuuspankkien Keskuslainarahasto 26 miljoonaa ja lainanottajat 5 miljoonaa markkaa. Itsekin olen syntynyt talossa joka myös meni vasaran alle tuolloin 30 -luvulla samoin kuin meni muutama muukin latovainiolainen tila.

Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...