Häviävää teollisuutta

Suomen Tietotoimisto tiedotti että poliisi löysi eilen harvinaisen tehtaan Nurmeksesta.

Tämän alan pienyritystoiminta on liki kokonaan hävinnyt suomesta. Elintason nousu sekä naapurimaista saatavat tuotteet ovat tehneet alan kannattamattomaksi. Harrastusluontoisesti vielä silloin tällöin perustetaan tilapäisiä tuotantolaitoksia, mutta vähemmälti.

Alla STT:n uutinen.

Pohjois-Karjalan poliisi teki löydön Nurmeksessa keskiviikkona.

Yksityisasunnon varastossa porisi pontikkatehdas, ja valmista ainettakin löytyi parikymmentä litraa.- Tämän alan yrittäjiä tulee vastaan nykyään enää harvoin. Ennen vanhaan tilanne oli tietysti aivan toinen, kertoo rikoskomisario Nurmeksesesta.

Poliisi pääsi tekijöiden jäljille omien tutkimustensa avulla. Paikalta tavattiin 48- ja 31-vuotiaat nurmeslaiset miehet sekä luvaton pienoiskivääri. Kiinniotto sujui rauhallisesti. Miehiä epäillään alkoholirikoksesta ja ampuma-aserikoksesta. Vielä ei tiedetä, kuinka kauan pontikankeitto on jatkunut.

Käynnissä olleen pannun lisäksi paikalta löydettiin myös kolme käyttämätöntä pontikkapannua. Tehdas toimi noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

STT

Summa 18.2.1940

Mannerheimlinja murtuu. Jo edellisenä päivänä kello 14. vihollinen tuli 15. komppanian alueelle neljänkymmenen panssarivaunun voimin. Vihollinen pysähtyi esteelle ja ampui shrapnelleja jolloin kp-mies Yli-Jaukkari sai selkänsä tohjoksi.

Vielä paareissa hän sanoi "olisi täällä ollut minua huonompiakin lähtemään".
Oliko paarien kantaja aiemman kantakortin haltija en tiedä? Myös hän nimittäin sai sirpaleita vasempaan rintaansa ja oikeaan käteensä ja hänetkin vietiin sotasairaalaan.

Seitsemänneltoista päivältä löytyy dokumenttia miten kotipaikkakuntani Oskar Tiensuu ja Humppilasta oleva Eero Kivinen kohtasivat matkansa pään. Vihollinen oli päässyt koukkaamaan sivustaan. Myös jokioislainen komppanian päällikkö Armas Saanila kaatui samassa rytäkässä. Tuosta paikan päällä kirjoitetusta sotapäiväkirjasta sen voi lukea.

Kantakortti

Meillä kaikilla armeijan käyneillä on arkistoituna kantakortti. Eläinten kantakortti käsittää suvun ja usein paljon vieraskielisiä nimiä. Puolustusvoimien kantakortissa on neljä sivua ja se kulkee mukana jos ihminen vaihtaa sotilaspiiriä.

Menee varmaan kauan ennen kuin se on vain sähköinen tiedosto jossain tietokannassa, jossain komiteassa ensin pitäisi päästä selvyteen onko se excel vai access. Kenen hallinnassa tidostot olisivat jotta tietoturva olisi taattu?

Oheisena eräs kantakortti, josta myöhemmin.

Latovainiolaiset talvisodassa

Vuonna 1940 oli näihin aikoihin yli neljäkymmentä astetta pakkasta. Mahtoi olla kylmää touhua sotia ja rakentaa panssariesteitä. Se selvinnee oheisesta sotapäiväkirjasta.

1. Jalkaväkirykmentin 15 komppania taisteli Näykkijärven-Summan lohkolla. Tammikuun pakkasten ( 17.1. -44 astetta)jälkeen hieman helpotti mutta sitten kannas murtui.

Oheisena kopio isäni osaston sotapäiväkirjasta.Klikkaa isommaksi.

Kilometritehtailua

Monessa yrityksessä satsataan kuntosalipippuihin ja squasvuoroihin. Pekka Niska Oy maksaa kuntobonuksia. Espoolainen yritys laittoi väkensä kävelemään.

-uutinen Länsiväylässä, ilmestyi eilen.

Kekkonen sanoi kerran että puheet kuolemastani ovat ennenaikaisia ja syvästi liioiteltuja. Kävelyhän edistää terveyttä ja edesauttaa työkuntoa. Ehkäisee ennenaikaista eläköitymistä. Kävellessä näkee muutakin kuin vain suppean vakioympäristönsä. Kokee uusia raikkaampia tuulia ja saa uusia ajatuksia. Mieli avartuu ja sielu on avoin uusille asioille.

Uusi jobi

En minäkään ollut mikään nuori leijona, pikemminkin vanha kapinen kettu.

Rekrytointiyritys tiesi paikasta josta voisin keskustella ja sovimmekin tapaamisen Rekryfirman toimistolla. Ja vastapuolella olikin jo aikaisemmilta vuosilta tuttu mies, eli yksi näistä herroista.

Jotain siinä juteltiin mutta.... Kuitenkin työsopimus syntyi ja into piukalla aloitin täällä.

Olikos se joulukuun alussa 1998? Taisipa olla. Jutussa ei mainita että yhtiössä oli oikeastaan silloin kolme tukijalkaa, kuin lypsyjakkarassa. Kolmijalkainen tuoli ei keiku, kaatumisesta en puhu mitään.

Lypsyjakkaroiden käyttö on suomessa vähentynyt kovasti, maitotilat vähenevät ja lopuissakin lypsää robotit. Olen nähnyt myös sellaisen lypsyjakkaran jossa oli vain yksi jalka. Jakkara köytettiin ahteriin kiinteästi, näin saattoi nopeasti istahtaa aina uuden lehmän ääreen ja jakkara kulki mukana.

Nokia lopetti teollisuusmonitoriensa valmistuksen ja niitä jatkettiin melko suuressakin mittakaavassa. Samoin Aspo Oy lopetti teollisuus-, informaatio- ja automaatiovalvontamonitoriensa valmistuksen, sekin tuotelinja oli ostettu.

Vielä joskus 2005 tehtiin Helsinki-Vantaan lentoasemalle 29 tuumaisia infomonitoreja yli sata. Niiden sisällä, ihan jokaisessa oli tietokone jonka muistista kaivettiin aikataulunäytöt ja muu informaatio.

Kuvapuhelin muuttui bittijonoksi

Elettiin aikaa jolloin Internet löi itsensä läpi. Tietokoneet nopeutuivat ja tietokoneen ohjelmisto saattoi tehdä kaiken tai ainakin osan siitä työstä johon ennen tarvittiin myös lisäasennettavia piirikortteja.Televerkkoon rakennettiin välittimiä ja päätelaitteita pääosin ADSL:n tarpeita varten ISDN:n verkoston rakentaminen hidastui.

Kilpailu koveni ja asiakkaat olivat hämmennöksissä. Videoneuvottelulaitteita tarvittiin edelleen kasvavassa määrin mutta volyymit olivat pienehköjä. Liikevaihto kasvoi mutta rahoittajat alkoivat hermostua.

1996 sain opintoni päätökseen ja siltäosin helpotti.

Toimitusjohtaja vaihtui pari vuotta myöhemmin ja yli puolet väestä irtisanottiin. Minä sain jäädä mutta tiesin että aikani käy vähiin. Löysin toisen työpaikan ja irtisanouduin 2.11.1998.

Tässä linkissä lisää aiheesta.

Pintaliitostekniikka

Kuten edellisessä postauksessa näkyy, pintaliitosaika oli tullut vallitsevaksi tietokoneiden lisäkorteissa.

Useita komponentteja ei enää ladottu piirilevyn reikiin vaan aseteltiin lepäämään jähmeän tinapastan päälle, joka sitten uunissa kovetetaan. Alihankkijamme oli Jorvas Partners OY. MBO-kaupalla Ericsonin tuotanto-osastosta itsenäistynyt latoja. -partneri.

Tekniikka oli heille melko uutta ja uusien koneiden kanssa oli opettelemista. Putkisen Jussi tulikin konsulttina avustamaan, hänhän oli Varkaudessa tehnyt tuota hommaa Altim-Control Oy:lle ja näin tavallaan pioneeri ja expertti.

Monenmoista pulmaa oli kun uunitusvaiheessa pitää saada lämpöprofiili juuri oikeaksi. Liian kuumassa kompontit tuhoutuvat ja kylmässä juotos jää kylmäjuotokseksi. Koska piirilevyllä on pienen ja suuren termisen massan omaavia piirejä, lämpöprofiili pitää säätää vyöhykkeittäin. Kiertoilmauunissa on lämpösuuttimia ja niitä voidaan ohjata tarkalla säädöllä.

Suuri tuotannollinen pulma oli myös ohjelmoitavat logiikkapiirit jotka muuttivat tilaansa aivan ilman mitään syytä ja hallitsemattomasti. Eli Alteran EPLD-piirit. Vikaa ei löytänyt muuta kuin piiri irroittamalla ja testaamalla irtonaisena.

Tuossa kiertoilmauunin lämpöprofiilin etsinnässä juuri tietylle meidän kortillemme sattui myös kauhistuttava kämmi. Päätettiin testata ja säätää profiili ajamalla oikea kortti dummy-piireillä ja etsiä uunin läpi menevien antureiden avulla oikeat profiilit.

Näin tehtiinkin, mutta kun oikea ladonta aloitettiin piirit eivät laskeutuneetkaan ja juotokset jäivät kylmiksi. Syy oli näin jälkeenpäin ajatellen selviö. Dummy-piireissä oli vain kotelo ja jalat, mutta ei itse piipalaa, joka imee ison termisen massansa ansiosta paljon lämpötehoa.

Eli dummy-piirit soveltuvat vain pintaliitosladontakoneen ohjelman testaamiseen, ei lämpöprofiilien asettamiseen. -siinä meni Putkisen pojan yöunet sillä kertaa.

Kuvapuhelin siirtyy tietokoneeseen

Pääsin jatko-opiskelemaan ja t&k työsti loppuun tietokoneeseen liitettävää piirikorttia. Nyt oli jo standardit kuvan sekä äänen pakkaamiseksi ja videoneuvottelukin yleistyi. Eri valmistajien laitteet toimivat siis keskenään ja ristiin, näinollen markkinat kasvoivat.

Syksyllä 1992 minulle siis tuli taas hommia ja iltaisin kävin koulua. Uusi VistaCom tuote oli ISA-väylään liittyvä 6-kerroksinen pintaliitoskortti. Tai oikeastaan niitä oli useampia. Yksi hoiti liitynnän televerkkoon ja toinen koodasi kuvaa. Kuvankoodauskortin päälle asennettiin vielä äänenkoodauskortti. Näitä kortteja oli myös eri koodausnopeuksille.

Jotta elävä kuva ja ääni voidaan lähettää yhdessä tai kahdessa 64 kbit linjassa (USA:ssa 2x 56 kbit), sitä pitää kompressoida ja suodattaa. Juuri tästä oli stardardi olemassa ja myös valmiita piirisarjoja kehitetty.

Muutimme Espoon Tietäjäntieltä Helsinkiin Kaisaniemenkadulle. Liki ydinkeskustaa, samaan kortteliin jossa aiemmin toimi mm. Pukeva. Kauppa kävi ja vienti veti, -taas.

Pilapiirros

Kari Suomalainen Hesarin pilapiirtäjä piirsi aina ajankohtaisista aiheista. 1989 kun Holkeri oli avannut kuvapuhelinlinjan soittamalla VistaComilla Tampereelle niin Kari piirsi seuraavana päivänä seuraavanlaisen kuvaparin.





Soittaja tässä on siis Holkeri jolla oli juuri silloin kärhämää Paavo Väyrysen kanssa liittyen salaiseen kassakaappisopimukseen, jossa jo ennen vaaleja oli päätetty hallituksen kokoonpanosta.

Tuhkasta nousee pe....., eikun Feenix

Niin.

Toisen kuolema on toisen leipä. No yritysmaailmassa ei ehkä suoraan näin -muutoin kuin asianajajien. VistaComin konkurssin hoiti asianajotoimisto Scandinavian...jotakin, ja heille itsellekin kävi myöhemmin aivan samoin.

Pöytälaatikkofirma oli jo valmiina kuitenkin avainhenkilöiden taholta pystytettynä ja he ostivat keskeneräiset projektit sekä tuotenimet, eli immateriaalioikeudet ja homma jatkui liki keskeytyksettä, tosin nyt toisessa paikassa ja kaupungissa eli Tietäjäntien toimipisteessä Espoon Tapiolassa.

Uusi yrite oli VistaCommunication Instruments Inc. Kun tuotteet ja firma tunnettiin maailmalla pelkästään Vistacomina, eivät kaikki uudet asiakkaat edes tienneet aiemmin tapahtunutta keikausta. Samaan aikaan meni Airam Oy nurin, mutta se muutti muutama viikko ennen sitä nimensä, Suutarilan elektronikkateollisuudeksi, joten Airam Oy ei viralliseti kaatunutkaan. Airam on edelleen tunnettu ja toimiva tuotemerkki, samoin kuin esim. Finlux ja Salora vaikkei valmistusta Suomessa olekaan.

Uusi yhtiö aloitti pelkästään tuotekehityshenkilökunnalla ja minä etsin töitä. Neuvostoliiton kauppa oli romahtanut ja markka laitettu kellumaan, Suomessa oli melkoisen surkeat ajat. Kävin pari kurssia ja samalla hain jatko-opiskeluun Helsingin ja Espoon-Vantaan insinöörilinjoille. (AMK-juttuja ei vielä silloin ollut)

Aikansa kutakin

80-luvun loppu oli hullua kasinopelureiden aikaa. Jukka Keitele ja Henrik Kuningas rikastuivat. SKOP-, säästöpankit ja STS-pankki menivät nurin 90-luvun alussa.

Nurin meni myös Mancon Oy ja Ekomen Oy. Ekomen Oy oli VistaComin suurin omistaja ja myös tuotekehityslainojen takaaja. Dominoteoria alkoi kaataa nappuloita, asuntojen hinnat laskivat takaisin tasolle jossa ne olivat olleet viitisen vuotta sitten, eli 40% lasku.

Itsekin maksoin asuntolainastani 18% korkoa. Sitten meidät kesäkuun alussa 1991 kutsuttiin koko henkilökunta neuvotteluhuoneeseen ja annettiin luettavaksi tämä paperi.

(kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla)



Se oli siinä sitten.

Uusiin toimitiloihin

Vuoden 1988 lopuilla muutimme Espoosta Helsingin Pitäjänmäelle. Henkilökunta oli kaksinkertaistunut ja meneillään oli myös rinnakkainen 384 kbit kuvankoodausprojekti. Myös tiedoitukseen satsattiin ja Timo tuli taloon. Omaa VistaCom News lehteä alettiin julkaista.

Kaikki oli pelissä markkinoinnissa ja julkisuudessa. Messuilla Vistacom oli esillä mm. USA:ssa, Singaporessa ja Birminghamissa. Jakelijoita ja jälleenmyyjiä oli myös liki. kaikilla mantereilla.

Nykyisin yksi valmistamistamme kuvapuhelimista on viety Christies huutokauppaan.

Suurta mediajulkisuutta

Oli ensimmäisen businesspuhelun aika 02.03.1989. Pääministeri Harri Holkeri valjastettiin soittamaan avaussoitto, aivan yhtä suurin rituaalein kuten hän soitti suomen ensimmäisen GSM-puhelunkin.

TV-ja radiouutiset rummuttivat tuota kuvapuhelusoittoa tunnin välein, niinkuin nykyäänkin toistetaan samoja uutispätkiä. Me töissäolevat tiesimme että vaikeudet olivat vielä edessä ja tämä ei ollut edes alkua.

Kuvapuhelimissa ei ollut standardia ja VistaComista pystyi soittamaan vain VistaComiin. Kuvitelkaapa vaikka että nyt tällä hetkellä etteivät eri kännykkävalmistajien puhelimet voisi viestiä keskenään.

Intimiteettisuoja

Vaikka tuon edellisen postauksen mukaisen laitteen tärkein ja ainoa tehtävä oli välittää kuvaa ja ääntä keskustelijoista, niin etenkin naiset vaativat että siinä on oltava mahdollisuus peittää kameran linssi.

Jos siinä olisi ollut vain nappi joka katkaisee kameralta virran, ei käy laatuun ei, ihminen on epäluuloinen ja ei luota siihen että kuvaako se kumminkin? Siksi siihen piti tehdä mekaaninen linssinsuojus joka sumensi kuvauskohteen. Ne teetettiin ruiskupuristustekniikalla ja ensin kokeiltiin valkoista mutta lopulta päädyttiin kirkkaaseen joka oli samea. Näin itsekin saattoi tarkistaa että vastapuolella oli todellinen henkilö, joka ei kuitenkaan ole tunnistettava.

Tuo kuvassa oleva puhelimenluuri on osa Laukamo Oy:n tekemää puhelinjärjestelmää jonka Benefon Oy ensimmäisenä tuotteenaan lanseerasi. Käytimme siitä vain luurin ja sisukset, joskin kuten myöhemmin selviää, tarvittiin vain yksi ostoerä.

Tuo musta taso etuosassa jonka läpi myös monitori näyttää oli minun murheenkryynini. Teollinen muotoilija oli määritellyt sen 3 mm lasista tehdyksi. En kuitenkaan löytänyt valmistajaa joka olisi pystynyt tekemään siihen 3mm paksuisia vaakauria.
Kuvassa ne urat eivät näy, mutta ovat luurin johdon tietämillä.

Taustalla nimittäin oli kaiutin jonka ääni piti kuulua esteettä eteenpäin. Lisäksi lasin olisi tullut olla savunharmaa paremman kontrastin saamiseksi, sama lasihan jatkuu kuvaruun editse aina toiseen reunaan asti. Kaikkia toimittajia selvitin. Lappeennrannan tekninen korkeakoulu oli kokeillut timanttipuhallusta lasille, mutta hinta olisi ollut tolkuton. Lopulta päädyttiin savunharmaaseen acryllevyyn. Helpompi työstää mutta ongelmana surkea optinen ominaisuus ja suuri toleranssi paksuuksissa. Kävin jopa itse Lohjalla tehtaalla valitsemassa viisi isoa levyaihiota, joista suikaleita sitten sahattiin.

Yksi vaikeus oli myös rakentaa toimiva tangentti höörluurille. Kun luurin nosti oman kuvan tuli ilmestyä heti omalle monitorille ja kun luurin laski niin puhelun ja kuvan tuli katketa. Johdotus ei voinut olla kannessa koska se oli irroitettava osa ja siksi siinä oli minulle aivan outoa suunnitteluprobleemaa.

Videophone

Maailman ensimmäinen liikkuvaa värillistä kuvaa välittävä kuvapuhelin tuli Suomesta. Siis tämän tyypin kuvapuhelin joka liitetään perinteiseen digitaaliseen puhelinlinjaan. -Still laitteita mustavalkoisella näytöllä oli Jenkeillä jo aiemmin.





Laite oli teollisen muotoilijan käsialaa, mutta tarkemmat kuvat sisäpuolen mekaniikasta puuttuivat. Siispä meikäläinen joutui myös menemään alueelle josta minulla ei ollut aiemmin mitään suunnittelukokemusta. Ulkokuori tuli tässäkin tapauksessa Artekno OY:stä Kangasalta ja monitorimoduli tuli Japanista. (+60 % lisätulli )Kamera oli Panasonicin valvontakamera.

Jospa jo tuolloin olisi ollut litteitä värinäyttöjä, laite olisi ollut kooltaan puolet pienempi. Jos ja jos tuotantosarjoissa oltaisiin menty/päästy isompiin sarjakokoihin eli volyymeihin niin pintaliitostekniikan käyttöönotto olisi ottanut lopustakin tilavuudesta valtaosan pois.

See you on the phone

Entisen työpaikkani läheisyydessä aloitti uusi ja erikoinen yritys, Vistacom. Tuo pieni, vasta viiden hengen kokoinen yritys haki tuotannon vetäjää sekä suunnittelijaa jotenpa tilanteestani johtuen laitoin paperit vetämään.

Yritys oli riskibusineksessa ja rahoitus toimi tuotekehityslainan varassa, koska toiminta oli vasta aloitettu. Tiesin sen kyllä riskiksi, mutta tiesin toki myös että isoissakin ja vanhoissa yrityksissä on myös jatkuvaa saneerausta ja irtisanomisia.

Kävin haastattelussa ja sain toimen sekä juuri sen palkan jonka pyysinkin. Tulevat kesälomat meni mutta menkööt. Uskonkin että tuontyyppinen yritys ei mielellään sano palkasta juuta eikä jaata, ei ainkaan tinkaa, koska ilmassa on paljon epävarmuustekijöitä. Liikevaihto vielä pientä ja tulevaisuus riippuu kokonaan tuotekehityksen ja markkinoinnin onnistumisesta. Sopiva ihminen otetaan tai jätetään eli sanotaan että valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun.

Kuvapuhelimen alkutaival

VTT sen kehitti ja teollisen valmistuksen jatkajia ei ilmaantunut. Tutkijat irtisanoutuivat VTT:ltä ja perustivat itse firman.

Uutiskatsaus vuodelta 1986

VTT:n oma 70-vuotisjulkaisu kirjoittaa näin, kirjoituksesta paljastuu työuran jatkotapahtumatkin, mutta kirjoitan niistä myöhemmin: (suora sitaatti)



Kuvapuhelimet

VTT kehitti jo 1980-luvulla pioneerina myös kuvapuhelintekniikkaa. Suomalainen VistaCom Industries Oy valmisti 1987 maailman ensimmäisen kuvapuhelimen. Vuoden 1990 insinöörityöpalkinto annettiin kuvapuhelimen kehittäneelle VTT:n teletekniikan työryhmälle. Valitettavasti tuote oli edellä aikaansa, eikä sen kaupallistaminen onnistunut. Kuvapuheluteknologia meni kuitenkin tämän ansiosta eteenpäin, ja Vista Communication Instruments Oy julkisti vuonna 1991 maailman ensimmäisen tietokoneeseen asennettavan koodekkikortin ja toi markkinoille 1999 maailman ensimmäisen oheislaitteista riippumattoman kuvapuhelinohjelmiston, joka mahdollisti ensi kertaa kuvapuhelun ja videoneuvottelun tavallisella pc:llä tai kannettavalla tietokoneella.

Matkapuhelimet ovat sittemmin muuttuneet älypuhelimiksi, jotka mahdollistavat puhumisen ja tekstiviestien lisäksi monenlaisia palveluja. Ensimmäinen Euroopassa laajasti myyty älypuhelin oli Nokian vuonna 1996 julkaisema Communicator 9000. Tässä Yle-Areenan tallenteessa on 2 min tietoisku YLE:n pääuutislähetyksestä vuodelta 1986. Pöydällä olevat laitteet ovat codec ja pääte. Myöhemmin ne pantiin samoihin kuoriin.

Kohti uusia haasteita.

Toimialajärjestelyjä

Vuonna 1986 Instrumenttiryhmän potilasvalvontaosaston pahin suomalainen kilpailija osti koko osaston. Kaupassa siirtyi n. nelisenkymmentä suunnittelijaa ja teknistä tukihenkilöä Helsingin Vallilaan. Ostaja oli Datex.

Osa osaston väestä siirtyi myös Instrun tukitoimintoihin Espoon Kiloon, ketään ei irtisanottu, mutta moni lähti ns. "pitkin hampain". Teollisuuskadulla toimi ja toimii edelleenkin Instumentarium Datex, myöhemmin Datex-Ohmeda, myöhemmin GE-Healthcare. Itse tuotantoa he eivät siirtäneet alkuvaiheessa, koska uudisrakennus oli vielä keskeneräinen.

Jatkoimme potilasvalvontalaitteiden tuotantoa Datexille alihankintana vielä vuoden ja kun minun siirtymiseni aika olisi tullut, katsoin parhaaksi siirtyä toisaalle. Työmatka Helsingin keskustan liepeille oudoksutti ja uusi iso organisaatio jossa olisin ollut vain yksi noviisi, muiden organisaation jo paremmin tuntevien joukossa arvelutti myöskin.

GE-healthcare on nykyaikainen sairaalalaitevalmistaja, onhan GE-tietääkseni maailman suurin yritysrypäs. Ei Instrumentariumkaan mikään pieni ollut, vakavarainen ja monialainen. Moni muistaa minkälainen monopoli Instrulla oli esim. silmälaseissa.

Potilasvalvontalaitteissa on myös muotoilu tullut yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä.

Tälläisiä nykyisin.