Aikoinaan Jokioisissa on ollut sama meininki kuin Venäjällä oli Neuvostoliiton hajottua. Jo ruotsinvallan aikana alueita sai sotasaavutuksista ja myöhemmin isojaon yhteydessä niitä tilkkutäkkejä sitten siirreltiin eri paikkoihin. Maita ja metsiä myytiin ja jaettiin valtion omistuksesta tavallisille ihmisille. ( Jokioisissa, Ypäjällä ja Forssassa oli kartano siirtynyt valtion haltuun kun Kordelinin kohtasi kiväärinkuula tai kaksi.) Nykyaikana siis myös Venäjälle syntyi Oligarkkeja ja superrikkaita kun teollisuuslaitoksiakin sai suhteilla. Deripaska ei Venäjällä ole nimensä mukainen.
Latovainiossa Äijälän, Markkulan, Intalan, Tuomolan ja Jaakkolan tiloilla ei oikein ollut metsää siinä peltojen liki. Heille läänitettiin perämetsiä Intalankulman alueelta. Viivottimella vaan vedettiin alue ja se oli siellä kaukana kotoa.
Samoin siellä Kuuman tienoilla oli mäkitupalaisille yhteislaidun. Perheet jotka olivat vain saaneet aikoinaan kartanolta torpan, muttei juuri maata eikä metsää, saivat pitää karjaansa kesäisin yhteislaitumella. Intalankulmalla oli tuollainen yhteislaidun. Alue on toisella puolen tietä kuin Varessaari.
Naapurini Rautelinin Emilia kuljetti tuonne rinteenkalliontien varrelle jonnekin myös lehmäänsä. Itse en ole koskaan kulkenut tuota tietä. Emilia kertoessaan juttuja viljeli taukopaikkoihin aina täytesanaa "totanoinasniin". Hän kyseli meiltä lapsilta mikähän se sellainen eläin mahtoi olla joka oli totanoinasniin kuin karvainen pikkupossu, tuli totanoinasniin minua yhteislaidunreissun polulla vastaan ja sanoi puh? Koulukirjan ja tarkemman selostuksensa perusteella arvelimme sen mäyräksi. -totanoinasniin
Emilian mies oli Urho ja kurkkusyövän vuoksi hänelle oli leikattu avanne kurkkutorveen. Ikävä asia puhekyvyn kannalta, mutta kyllä hän asiansa sai toimitettua ja eli pitkään. Urho oli kirvesmies ja oli monessa mukana. Tekemässä myös Filppulan Oskarin kanssa kylän koulurakennusten pystytystä Raitasen porukoissa.
Mikähän ja kenenköhän asumus on tuon rinteenkallion tien päässä ja lammen rannalla, olisikohan Rehtijärven Laakson suvulla? Metsäpalstan sieltä osti Suomen Luonnonsäätiö Pentti Linkolan junailemana.
4 kommenttia:
Kiitos (tähän jää koukkuun..)
Koukkuun jäämistä sanoisin Päätalo ilmiöksi. Tosin Päätalosta pitää lukea kaksi -kolme kirjaa ja aloittaa jostakin Iijoki-sarjan alkupäästä.
Perämettän ydin eli Rinteenmäki on nykyään suojeltu http://www.luonnonperintosaatio.fi/suojelualueet/hame/sammalinen
Saakohan sinne enää rakentaa hyppyrimäkeä. Toisaalta ei niitä kai enää pojat tee.
Hyvä että suojelivat.
Just.
Hyvä kun ei niitä suojelualueita paljoa olekaan. Kuuman harjukin höylätty hiekoista aika rumaksi.
Tuo kartalla tien päässä oleva tönö oudoksuttaa, olisikohan jokin metsästysmaja? Hyviä metsästysmaastoja Jänhijoen Paukulle. Tienhaaran pojat tietäisi varmaan tai Koskenojan Erkki.
Lähetä kommentti