10.12.2010

Joulupohdinnan 10. luukku

Pohdinta 10.

Kari Tapion poismeno saa laulujensa ystävät surun valtaan. Miksi nyt ja miksi niin varhain, on ihmisten huulilla niinkuin aina tälläisissä tapauksissa.

Laulajaa on juhlittu, kehuttu ja palkittu vuolaasti elinaikanaankin, toisin kuin tavallista tallaajaa. Vikojakin on tunnetusti ollut ja lehdistö niistä kertoillutkin. Mieleeni onkin joskus muistotilaisuuksissa tullut että kaikki ne positiiviset muistelut ja kehut olisi pitänyt esittää henkilön eläissään eikä vasta sitten kun se on jo perin myöhäistä.

Tosin outoa olisi jos jotakuta alettaisiin hänen sairastuttuaan ja vanhennuttuaan, vuolaasti ja lisääntyvässä määrin kehumaan, ja sitten vielä kaikki moitteet ja puutteensa kerrottaisiinjälkikäteen kun hän ei enää ole niitä kuulemassa.

Vesku Loirista tehtiin elokuva-henkilökuva, sitä katsoessa tuli mieleen että se oli jonkinlainen elämäntyödokumentti, joka tällä kertaa poikkeuksellisesti valmistui ja esitettiin elinaikanansa.

9.12.2010

Joulupohdinnan 9. luukku

Pohdinta 9.

Itsenäisyyspäivien juhlatunnelmien jälkipohdinta matkaansaattoi ajatelman mitäs jos?
Niinistön tuleva presidenttikausi jääkin vain yhteen ja seuraava presidentti onkin Pekka Haavisto.

Harmaatukkainen ja koeteltu rauhantunnustelija seisoo siinä punaisen maton puolivälissä käsi ojossa. Tunnetusti ei tunnustele Rauhaa vaan vierellään on silloinkin miespuolinen puolisonsa ja tämähän puoliso ei juuri suomea puhu. Ei kai sitä niin paljoa tarvitsekaan, kunhaan osaa sanoa kiitos ja pitää kravattinsa suorassa.

Vai olisiko siinä matolla jykevä Timo Soini? Enpäs tiedä.

8.12.2010

Joulupohdinnan 8. luukku

Pohdinta 8.

Niin, tupakointi on turmiollista.

Juuri nyt on saatu selville että Israelia piinaavat valtaisat maastopalot ovat lähtöisin 14-vuotiaan pojan vesipiipun jämistä. Poika oli ollut polttamassa vesipiippua metsässä, karisti kuumat tuhkat maastoon ja siitä se lähti. 42 ihmistä on kuollut ja paljon omaisuutta tuhoutunut.

Piipusta, joskaan ei vesipiipusta se lähti aikoinaan Vaasan palokin. Siitä on 158 vuotta, kun vaasan palo alkoi v. 1852. palo alkoi raatimies J. F. Aurénin talossa nykyisen Vanhan Vaasan Kauppiaankadun varrelta. Palon syy oli palamaan jäänyt Vöyriläisen piippu. Monihan nykyäänkin kuolee vuoteeseen tupakan takia, mutta silloin kuoli paljon sivullisia ihmisiä.

Tässä tapauksessa vöyriläinen maanviljelijä oli tullut Vaasaan ja asettui yöpuulle. Aurénintalon ulkovajaan. Sinne oli varastoitu kuivaa sammalta, jota silloin käytettiin `fyllinä` rakennuksissa. Kovana tupakkamiehenä tunnettu vöyriläinen heräsi, sytytti piipun ja tietysti nukahti kuten helposti sattuu.

Sammaleet syttyivät kuin ruuti, ukko heräsi, loikkasi hevosensa selkään ja painui kotinurkilleen. Kuuma kesäaamun tyven muuttui kovaksi tuuleksi ja Vaasan kuolinkellot kumahtivat. Tiheä puutaloasutus, tämä ilma ja ennen kaikkea veden puute edesauttoivat nopeaa paloa. Vaasa oli mennyttä kalua.Seuraavana päivänä kaupungin 379 asuintalosta oli jäljellä 24. Tuho oli nopea ja täydellinen, muutama valtion kivitalo jäi pystyyn

Palon syntymispaikka oli heti selvillä silloisille byrokraateille, mutta ei itse syyllinen. Vuosi kului ja vöyriläinen teki kuolemaa kotosängyssään. Omatunnon karvainen peikko koputti olkapäälle ja Vöyrin mies kutsui paikalle prelaatin, papin, ja tunnusti piipputoimensa siellä sammalten seassa. Jonkun tunnin päästä hän erosi tästä elämästä mieli kevennettynä.

Älkää siis hyvät ihmiset piiputelko sammalten seassa, ainakaan väsyneenä.

Tuo israelilainen poika ei tainnut heti itse tunnustaa mutta muut olivat tapahtuman nähneet.

7.12.2010

Joulupohdinnan 7. luukku.

Pohdinta 7.

Koulun metallitöissä tein joulukuusenjalan ja luulin että se olisi hyvä. Se jäi kuitenkin äidilleni ja siinä piti pitää erillistä vesiastiaa jotta kuusi ei kuivuisi. Vesi ruostutti kiristysruuvit.

Sittemmin ostin muovisen siron joka oli ontto ja vesitäytteinen, luulin että se olisi ikuinen kuusenjalkani. Se kuitenkin oli liian kevyt ja kuusi kaatui helposti, piti ostaa uusi.

Valurautainen ja kaikin puolin tukeva tuntui toimivalta. Sittemmin tuli kasvatetut ulkomaiset kuuset joiden runko on niin paksu ettei ne mahdu perinteisiin kuusenjalkoihin. Piti veistää runkoa ja nyt se joulukuusi kuivuu varsin nopeasti.

Claes Ohlson on tuonut markkinoille jalan jossa on varsin laaja keskireikä. Vaikuttaa hyvältä mutta ei sitä joulukuusenjalkoja sentään jatkuvasti tohtisi ostella. Ollaan mieluimmin vaikka ilman joulukuusta. Kyllä se tuostakin joku vika paljastuu kun sen käyttöön ottaa.

6.12.2010

Joulupohdinnan 6. luukku.

Pohdinta 6.

Sattuneesta syystä viime aikoina olen välttänyt kumartumista ja alhaalta jotain ottaessani olen kyykistellyt. Kyykistelyssä, esim alakaapista kippoa otettaessa polvet vaan tahtovat tulla tielle ja ote-etäisyys jää perin kaukaiseksi. Linnuilla ei tätä ongelmaa olisi.

Niillähän ihmisen polvea vastaava nivel on mahan alla ja jalka taipuu taaksepäin. Tuollainen ominaisuus voisi olla eittämätön etu vaikkapa jalkapalloa pelatessakin, miksiköhän ihmisen jalka on tehty eteenpäin niveltyväksi?

Strutsin potkuhan on voimakas ja juoksunopeus suuri, ihmistä ja strutsia ei voi risteyttää, joten kai se vaan on tyydyttävä nykyiseen rakenteeseeni.

5.12.2010

Joulupohdinnan 5. luukku

Pohdinta 5.

Näin itsenäisyyspäivän tiimoilla meitä kehoitetaan muistamaan itsenäisyyden rakentajia, puolustajia ja ylläpitäjiä joten muistakaamme siis.

Rakentajia olivat ne henkilöt jotka eivät suostuneet alistumaan Venäjän ikeen alle vaan harasivat vastaan. Eugen Schauman ampui Bobrikoffin senaatin portaikossa sekä surmasi myös itsensä. Se oli marttyyriteko mutta rikos, joten ei kai sitä sovi muistella, se siitä.

Itsenäisyyttä puolustettiin talvisodassa, myös äitini puolisti maatansa Lotta Svärd järjestössä sillä hän päivysti tulipalopakkasessa Turun ilmavartiossa. Lotta Svärd järjestö lakkautettiin ja kiellettiin joten se siitä. Itsenäisyyttä puolustettiin myös Summan rintamalla jossa isänikin haavoittui ja kantoi sirpaleita kehossaan sekä muita vaurioita humeetissaan elämänsä loppuun asti, joten se siitäkin.

Itsenäisyyden ylläpito? Olemme integroituneet Euroopan Yhteisöön, vaikka joskaan emme kuulu Natoon joten ei kai tässä ihmeempiä. Olen suorittanut asevelvollisuuden ja käynyt kuusi viikkoa kertaamassa, taitaa riittää minun osaltani, se siitäkin siis.

4.12.2010

Joulupohdinnan 4. luukku

Pohdinta 4.

Niin. On ongelmia saada matkustamohenkilökuntaa lennoille juuri nyt. Vaikeaa. Junat kulkevat konnarin ja erillisen ravintolavaunun voimalla, löytyisikö tästä ratkaisu lentoliikenteeseenkin?

Turvallisuusohjeet tulisivat monitoreista ja perämies tarkstaisi varauloskäyntien lukitukset. Jo ilmaan päästyä käytävää pitkin tulisi tarjoiluvaunu kuin kädestä käteen kulkeva kolehtihaavi kirkossa.

Siitä voisi ottaa murkinat kortilla ja jos joku pulma olisi perämies tulisi ja kuuntelisi. Entäs viinanmyynti ja erilaiset tuliaiset? Automaatti vaan vessan nurkalle ja säästöjä syntyisi. Liikematkalaisille ja firman rahoilla mällääville olisi sitten omat koneet ja omat sopimukset.

Kai tähänkin touhuun joku roti täytyy löytyä.

3.12.2010

Joulupohdinnan 3. luukku

Pohdinta 3.

Niin. Päivittäin kaupassa asiakkaat kopeloivat tätä tavaraa ihan säännöllisesti ja järkijään tietämättä kuitenkaan sen nimeä. Joku sanoo sitä pulikaksi, mutta ei se pulikka ole. Pulikalla tehdään piirakoita.

Joku voi sanoa sitä orreksi mutta ei se mikään kananorsikaan ole. Toinen voi sanoa rimaksi tai ripaksi mutta ne on rakennusmiesten tarvikkeita. Olisiko se kalikka?

Se älähtää johon kalikka kalahtaa, mutta en ole kuullut kenekään älähtävän vaikka se on kalahtanutkin, ei, ei se ole kalikka.

Olisiko se rajapuomi? Ei, rajapuomi on maarajoilla ja ylösnostettava, toisesta päästä akseloitu.

Olisiko se välieroitin? No joo mutta huono nimi, sähkötekniikassa on välieroittimia.
Kapula se voisi olla mutta viestinjuoksijoita tai tollo suussa olevia ei näy silti missään.

Siis kyse on tuosta neliö- tai kolmiomallisesta puu/muovikappaleesta joka laitetaan hihnalle erottamaan omat ostokset edellä- ja jäljestätulevan vastaavista.

Outo asia ettei tuolla arkisella ja yleisellä objektilla ole sellaista nimeä joka olisi heti ensimmäiseksi huulilla kun esineen näkee.

Jos päätalon Herkko eläisi niin hän kyllä tuollaiselle nimen keksisi. Kiertäisi näävelikarvojaan, puhaltelisi paksuja ja pussuttaisi holkkitupakkiaan. Sanoisi lopuksi, "mitä noita kaikkia joutavia hummeetissaan räknäämään, olkoot vaikka suoro"

2.12.2010

Joulupohdinnan 2. luukku

Pohdinta 2.

Talvet ovat viime vuosina muuttuneet kylmemmiksi ja runsalumisimmiksi. Tämä muutos on tapahtunut aivan samassa suhteessa kun rakennuksissa ilmalämpöpumput ovat lisääntyneet. Entisaikonahan rakennukset olivat harvoja ja niitä lämmitettiin puilla, öljyllä sekä sähköllä. Osa lämmöstä karkasi ulos ja ilmasto alkoi lämmetä. Nyt on käymässä päinvastoin.

Ilmalämpöpumppu vain siirtää lämpöä ulkoa sisälle jolloin sisälle otettu lämpö on vastaavasti ulkoa pois, eli ulkoilmaa on jäähdytetty ja ulkoilma kylmenee. Tämä trendi on kiistatta todettavissa katsottaessa menneen ja tulevan talven keskilämpötiloja sekä vastaavana aikana asennettujen ilmalämpöpumppujen kasvanutta määrää. On paha pulma, on tottavie.

Ilmalämpöpumpun rakennehan on seuraava:




1. lauhdutin (lämmin puoli)
2. paisuntaventtiili
3. höyrystin (kylmä puoli)
4. kompressori.

Putkiston kylmäaineena toimii
kaasu- ja nesteseos.

Ei tätä kylmää talvea enää suomalainen kestä ja tammikuussa on mentävä Thaimaaseen. Siellä taas ongelma on kärjistynyt toiseen suuntaan. Taloja jäähdytetään jolloin lämpöä siirretään sisältä ulos ja sen seurauksena siellä onkin ulkosalla turkasen kuuma. Alle +30 asteen ei juurikaan mennä edes yöllä, on se kauhea vehje tuollainen ilmalämpöpumppu, juu.

1.12.2010

Joulupohdinnan 1. luukku

Äijä aloitti joulukalenterisarjan ja koetan minä sellaista sarjaa jossa pohditaan arkipäivän ongelmia.

1. Ongelma.

Talvikenkien pohjat ovat karkeat ja uritetut jotta pitoa löytyisi sekä lumella että liukkaalla. Tästähän syntyy varsin viljalti ongelmia. Sisälle tullessa kruusauksien välit ovat täynnänsä hiekoitussepeliä ja lunta.

Lumen sitten sisällä sulaessa tuo törky varisee painovoiman vaikutuksesta kenkäkaappiin ja kastelee sekä sotkee paikkoja. Pitäisi olla toisenlainen ratkaisu.

Sellainen pohja joka vivusta vääntämällä suoristuisi kynnyksellä ja roskat jäisi ulos. Tai sitten tehokas lämpöpuhallinharja joka puhdistaisi pohjat eteisessä johonkin kaukaloon. Tämä ongelma on sekä kauppojen että kotien pulma. Harmistuttaa pohdituttaa pientä kulkijaa.

25.11.2010

Forssan rautatieasema

Outo sanayhdistelmä nykyaikana. Forssahan on yksi niistä harvoista kaupungeista joiden kautta eivät junat kulje. Aikoinaan kirjoitin fiktiivistä juttua joka perustui sikäli historiaan että Forssassa aikoinaan oli kapearaiteinen rata Humppilaan asti. Kaikki purettiin asemaa myöten loimijokeen asti. Kiskot ja silta myytiin romukauppiaalle, Jokioinen ja Minkiö kehitti myöhemmin museorautatiensä. Sittemmin se on laajennettu kulkemaan Humppilaan asti.

Nyt se minun kirjoitukseni punkee googlettajien haarukkaan, kuten seuraavasta TimppaTT:n tekstistä (Juna tulee Vihdin, Nummi-pusulan ja Someron kautta. Onkos tämä kirjoitelma ihan täyttä fiktiota vai onko tuollaista reittiä joskus oikeasti mietitty? ) voi havaita. Ilmeisesti junarata Helsinki Pori on suunnitteilla.

Wikipedia

24.11.2010

Missä suojatiet ?


Patongilla on erittäin vilkas rantakatu mutta ei yhtään suojatietä. Myös liikennevalot loistavat poissaolollaan aamusta iltaan. Toissavuonna näin kun yksi nainen jäi skootterin alle. Näitä tapahtuu varmaan jatkuvasti.


Suomalaismies kuoli traagisesti Thaimaassa
23.11.2010 12:32

41-vuotias suomalaismies kuoli sunnuntaina Thaimaan Phuketissa tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa. Asiasta kertoo Phuket Wan -sanomalehti.

Lehden mukaan jalkaisin liikkellä ollut suomalaismies oli varhain sunnuntaiaamuna ylittänyt katua, kun hän oli jäänyt 34-vuotiaan thaimaalaismiehen ajaman auton alle. Suomalaismiesmies oli kuollut välittömästi törmäyksen seurauksena.

Thaimaalaistietojen mukaan suomalaismies oli asunut maassa pitempään ja hänellä oli thaimaalainen vaimo.

(MTV3)

23.11.2010

46 päivää lähtöön

Joillekuille voi tulla mieleen että mitä järkeä on lähteä Aasiaan kun Euroopan Espanjastakin löytyy lämpöä ja maa on lamassa, hinnat siis halvempia kuin ennen.
Turvallisuustaso on ainakin ihan toista tuolla Thaimaassa. Laukut lähtevät lava-autolla erikseen ja paikalliset eivät niitä suin surminkaan pölli.

Useimmat rikolliset turistikohteissa ovatkin yleensä joidenkin muiden maiden emigrantteja. Thaimaassa on burmalaisia mutta heidät on laitettu kuriin, toista on esim. Espanjassa arabit. Onkohan Suomenkin maine tulevaisuudessa menossa tärviölle romanialaisten rikollisten vuoksi?

Työkaverini olivat Ranskan Nizzassa ja pysähtyivät liikennevaloihin. Joku algerialainen tuli ja veti köniin, kaverinsa vei vielä laukut takapaksista.

Tässä kertomus minkälaista on Espanjassa.

13.11.2010

Latovainio tunnetuksi Aasiassakin

Kun kulkee maailmalla on tärkeää valistaa paikallisväestöä siitä mistä itse turisti on kotoisin. Kertoa omasta kulttuuristaan tappuroinnista ja talkkunasta. Piapo, puksmentti ja pylsy ovat tarkeä osa paikalliskansallisidentiteettiämme, miksemme siis kertoisi siitä.

Kun itse reissaa Aasiassa niin miksei siis toivoisi että aasialaiset tulisivat tutustumaan Latovainioonkin? Mahtaa tosin olla pieni pettymys kun aasialainen turisti pysähtyy Latovainion pikavuoropysäkillä ja kysyy ensimmäiseltä vastaantulevalta paikallisasukkaalta "hello, where is the Hotel?" ja saa vastaukseksi "häh"?

Mutta nyt on ainakin saatu reitti selväksi kaikille ja tulisipa vaikka Myanmarin Nobel palkittu Kyy pakolaiseksi Latovainioon niin tunnettavuus nousisi tuhanteen potenssiin.

Reitti on ainakin tehty selväksi. <-----klikkaapa tuosta


Ja Kiinaan on saatu oikein piapoon erikoistunut ravintolakin. Ja jos joku ei tiedä niin piapo on talkkunaa joka syödään yleensä piimän kanssa.

8.11.2010

Karl Headhouse

Mies oli kaatunut kyljelleen kesämökkinsä saunapolulla ja joutunut lonkkaleikkaukseen. Leikkauksen jälkeen tuli pakollista vuodelepoa neljä viikkoa vaikka kesä oli juuri näppeimmillään.

Herättyään aamulla hän avaa aina ensiksi TV:n ja sitten lorauttaa kodinhoitajan illalla täyttämästä termarista mukiin kahvia. Muovimukissa on yöpöydällä sokeria ja kuin ikiaikaisella rutiinilla mies ottaa kaksi palaa ja tipauttaa ne kahvin joukkoon. Tipauttaminen tapahtuu aina tasan viiden sentin korkeudelta jotta plumpsahdus toisi huoneeseen jotakin elämää, ikäänkuin työn ääniä.

Ulkona linnut ovat jo aloittaneet aamun avauksensa mutta terassi ja pihakivetys on sateen liukastama, joten sinne miehellä ei vielä toviin ole asiaa. Mies tarttuu lusikkaan, kiertää sitä kupissa myötäsuuntaan määrätietoisin liikkein. Haukottelee ja puhaltelee, miettii tuleekohan tästäkin päivästä entisten kaltainen?

Mies kohottautuu puoliksi istuvaan asentoon ja ottaa mukin käteensä. Mukiin on kuvioitu maaalaismaisema, olisikohan se saksalaiskylästä? Muki on ikiaikainen ja hän ei tiedä miten se hänelle on päätynyt. Olisikohan se enon jäämistöä? Lapsettoman enon, jonka maallinen omaisuus jaettiin sukulaisten kesken, kun hänestä aikoinaan aika jätti.

Mies juo kahvinsa aina mustana, se on käytännöllistä kun maito ja kerma vaatisi kylmäsäilytystä. Musta kahvi vaatii vain enemmän jäähdyttelyaikaa, mutta tämä termarikahvi on yön aikana jo varsin oleentunutta, ehkä jopa jo liiankin pliisua.
Meneehän se näin kuitenkin, niinkuin on mennyt jo pari viikkoa putkeen.

Mies antaa katseen kiertää huonetta ja aina ylös katonrajaan. Seinätapetin yläosaan on naulattu kattolista jonka kiinnitysnaulat näkyvät tummempina pisteinä selvästi. Niitä on kahdeksan seinää kohti. Mies on laskenut ne jo useaan otteeseen ja havainnut että ne eivät ole aivat symmetrisesti naulattu. Lisäksi niitä olisi saanut olla yksitoista seinää kohden. Ylhäällä oleva kulmalista on ilmeisesti tehty suulakepuristetusta kuitulevystä ja siksi hieman vetelää materiaalia. Listan seinään heijastamista varjoista näkee että lista roikkuu hieman naulojen väliseltä alueelta.

Jos kiinnitysnauloja olisi enemmän roikkuminen vähenisi huomattavasti. Ei nauloja sentään ylenpalttisesti saata listaan tikata, mutta kolme enemmän seinää kohti olisi ollut parempi määrä, näin mies on pitkään pohtinut.

27.10.2010

Porkkala takaisin

Sanoi Kekkonen aikoinaan, -luultavasti.

Suositun bloggaajan Kemppisen kulmilla asuu muutama muukin tunnettu suomalainen. Musiikkipuolelta ainakin Danny, Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ja nyt viimeisimpänä kevään muuttolintuna lentänyt Laila Kinnusen tytär Milana.

26.10.2010

Tieteellistä tutkimusta

Uitettu karvakasa pyrkii aina kuivaamaan turkkinsa mahdollisimman nopeasti. Amos meni matolle tai sänkyyn kierimään tai ravisteli turkkiaan.

Joidenkin pidempikarvaisten ja isompien koirien ravistellessa itseään näyttää ihan siltä kuin turkki olisi ihan irtonainen koiran muuhun kroppaan nähden.

Ravistelun voimakkuudesta on tehty ihan tieteellinen tutkimus,

24.10.2010

Selkähierontaa

Eipä ole tietoa miten leikattu selkä tykkäisi thaihieronnasta, todennäköisesti liian rajua touhua mutta voihan niitä jalkoja hierotuttaa kumminkin.

Sedukin tykkää.

23.10.2010

Latovainio mediassakin

Forssan Lehti ja Aki Vaani kirjoitti Latovainion kylästä aukeaman verran. Ensimmmäiset maininnat aikakirjoista kyseisestä kylästä löytyvät vuodelta 1508.

Kylähän oli varsinainen syrjäkylä aina 1950 luvun lopulle asti, sitten tuli pikatie. Valtatie 2 halkoo nykyisinkin kylää ja maisema on avara kuin pohjanmaalla. Toisaalta voisi kysyä Juicemaiseen tyyliin: mitä hyvää Latovainiossa? No, pikatiellähän on pikavuoropysäkki jossa pysähtyy 20 Helsinkiin menevää linja-autovuoroa päivässä.
-Pääseepä helposti pois ja ne linjapiilit pysähtyy myös Vorssassa.

Tuo 2-tie katkaisee keskeltä myös ikiaikaisen pitkän tappoahteen. Tappoahde ei saanut nimeään tappavan pitkästä noususta vaan siitä että sen päässä jokaisella talolla oli humalatarha. Ja humalaahan tapetaan, vaikka kai nykyisin enemmänkin vain -ollaan.

Näitä humalakasvien jäänteitä saattaa vieläkin löytyä siitä kyläkauppaa vastapäätä olevasta Silvolan puutarhasta. Entinen Slvola, entinen Klemelä on entinen Hienukan tilan nykyinen päärakennus ja yli sata vuotta vanha. Viljelysmaat ja metsät on jo myyty toisille, niinkuin esimerkiksi sen Uijamon pellot myytiin Koskenojan Kallelle.
Alangon ja Ookreenin talot rakennettin myös osalle Silvolan maista. Päärakennus oli juuri myynnissä, hintapyyntö taisi olla yli 200 000 Euroa. Seinät ikiaikaista honkaa, mutta ei mikään passiivitalo.

Tällä hetkellä Latovainiossa asuu kolmisensataa asukasta. Hiukkonummen alueelle nuorempi väki ja Viljamaan Antero on pykännyt melkosmoisen ryppään omakotitaloja. Alue on kuivaa kangasmaastoa mutta kun vesijohto vedettiin Kuuman harjulta sitä kautta kohti etelää, alue muuttui suotuisaksi rakentaa.

Pikkupoikana kun siellä kävelitiin tai pyöräiltiin niin aluetta sanottiin erämaaksi. Kyläläiset olivat ottaneet aikoinaan alueelta pintasoraa ja kitukasvuinen mäntykasvusto ei korjannut myöhemminkään maanpintaa humustamalla vaan se oli kuin erämaa.

Kaiken kaikkiaan Latovainion kylä koostuu neljästä sirpaleisesta alueesta Jänhijoen ja Kuuman keskellä. Siksi postinumerot ovat joskus ihan epäloogiset naapureiden kesken. Vaikka Latovainiossa synnyinkin niin kävin alakouluni Terävän kansakoulussa koska Latovainion nimi koulukäyttöön oli toisaalle varattu. Latovainion kansakoulu oli jo aiemmin rakennettu Kuuman kylään ja nykyisin kuuluisa Latovainion varalaskupaikka sijaitsee taas Rehtijärven kylässä. No ei tuossa mitään, Jokioisissahan on kaksi Minkiö -nimistä taajamaakin jotka sijaisevat seitsemän kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...