Mikään ei ole sitä miltä se näyttää

Kaikki ei ole kultaa joka kiiltää -sanotaan. Tänään alkaa subTV.llä sarja suomalaisten elämästä Thaimaan Phuketin sukelluskoulun työntekijöinä, ohjelman nimi on "Paratiisi".

Linkki

Elektroniikkahommissa usein väärinkytkentä aiheutti savua ja laite mykistyi. Siitä on tullut sanonta että elektroniset laitteet toimivat savulla. Koska kun savu tulee ulos laite ei enää toimi.

Toisen maailmansodan aikana usealle tyynenmeren saarelle lähetettiin miehitysjoukkoja. Alkuperäiskansat jotka olivat eläneet eristyksissä vuosisatoja seurasivat muukalaisten toimintaa. Yhteistä kieltä ei ollut ja alkuasukkaat tekivät omia johtopäätöksiään.

Saarelle tiputettiin ruokaa ja laitteita lentokoneista ja alkuasukkaat luulivat että kyseessä on jokin jumalallinen lahja taivaasta. Sotilaat tekivät tähystystorneja ja vetivät antenneja, puhuivat puhelimiin ja radioihin. Tämän toiminnan alkuasukkaat luulivat olevan jonkin hengellisen riitin.

Miten tälläiseen johtopäätökseen sitten on nykyaikana tultu?

Nimittäin näillä usealla toisistaan eristetyllä tyynenmeren saarella havaittiin sotilaiden lähdettyä alkuasukkaiden toimesta samanlaista omaehtoista toimintaa. He olivat veistäneet puusta puhelimen näköisiä laitteita, veivät naruja puihin ja rakensivat torneja ja seisoivat torneissaan luullen että lentokoneet palaavat ja tuovat taas tarvikkeita.

Jos ette usko niin uskotteko Wikipediaa? Sieltä löytyy hakusanalla "lastikultti" aiheesta juttu jossa viitataan myös Ursan suomentamaan kirjaan "laskette varmaan leikkiä Mr. Feynman".

Puolilämmin asuintila

Maalla ja etenkin Latovainiossa oli muutamia hirsitaloja joissa osa huoneista pidettiin talviaikana kylmillään. Oli myös aittoja joissa asuttiin vain kesäisin. Kyse on energiansäästöstä ja lämmitysjärjestelmän puutteistakin. Ei aittoja olekaan tarkoitettu asuinkäyttöön. Aitassa ei meillä asuttu mutta kesällä kuivurissa kylläkin. Yksi puolilämmin tila oli lapsuuskodissani myös lasiveranta.

Nyt ollaan ottamassa tätä samaa, ei puolivillaista vaan puolilämminkonseptia uudelleen käyttöön uudisrakentamisessakin. Ja valtio yrittää näyttää tässä itse mallia. Suomen ympäristökeskuksen toimitalo Helsingin Viikkiin rakennetaan puusta.

Ympäristökeskuksen uuden talon erikoisuuksia ovat juuri tälläiset puolilämpimät tilat, joilla tavoitellaan energiankäytön alentamista. Kyse on vain sisäpihoista, joilla vähennetään rakennuksen ulkovaipan pinta-alaa.

Meillä oli kotona veranta ja senjälkeen tampuuri joissa ei ollut minkäänlaista lämmönlähdettä. Sisälle tullessa tapasi siis kolme lämpövyöhykettä. Verannalla kasvoi kesäaikaan hyvin pelakuut ja siellä säilyi ruoka viileämmässä kuin ihan sisätiloissa. Onhan se tuhlailevaa tilankäyttöä taajamarakentamisessa jossa rakennusneliöt ovat kortilla ja hinnan kiroissakin.

Kreikan lainat

Kreikan pääministeri on nyt suomessa ja lupaa että Kreikka maksaa takaisin ottamansa lainat.

Moni on kuullut puhuttavan 30-luvun lamasta ja pakkohuutokaupoista suomessa. Tilanne oli silloin toisiappäin. Suomen maanviljelijät ja kunnat ottivat lainaa Ranskasta.

Puhutaan ns frangilainoista ja frangilaina oli suomalaisten osuuskassojen Ranskasta syksyllä 1930 ottama 300 miljoonan kultafrangin (noin 467 miljoonan markkaa) laina. Osuuskassat (nyk. Osuuspankki) välittivät lainan suomalaisille maanviljelijöille ja kunnille jotka saattoivat pitkäaikaisen 30 vuoden lainan avulla muuttaa lyhytaikaiset ja kalliskorkoiset vekselilainansa edullisemmiksi kuoletuslainoiksi.

Maanviljelijäthän tarvitsevat lainaa säännöllisin väliajoin kun sukupolvenvaihdoksia tulee. Nuorella isännällä ei millään ole sellaisia rahoja ja valtio verottaa jos lahjaksi maatilan saa.

Mutta tuo frangilaina muuttui pahaksi ranskalaiseksi giljotiiniksi kun Suomi luopui kultakannasta syksyllä 1931 ja markka samalla devalvoitui. Nuo hyväuskoiset lainan ottajat joutuvat pahoihin vaikeuksiin sillä laina oli maksettava takaisin kultafrangeina ja Ranska luopui kultakannasta vasta 1937. Wikipedian tietojen mukaan lainasta koitui lopulta noin 250 miljoonan markan kurssitappiot jotka Suomen valtio joutui valtaosin korvaamaan eduskunnan 1934 säätämällä lailla.

Eli tässä tultiin valtion taholta vastaan mutta en tiedä miten tuo laki saatiin eduskunnassa läpi. Taisi olla Kosolan porukka ja muu pohjanmaan väki vahvoilla siihen aikaan. Tavallisella työläisellä ei lainoja juuri siihen aikaan ollut. Ei ollut kun ei heillä ollut antaa vakuuksiakaan.

Tuon frangilainan korko kuluineen oli noin 6 prosenttia ja se oli selvästi edullisempi kuin kotimaiset lainat. Siihen aikaan myös inflaatio oli kovempaa joten tuo 6 prossaa kuullostaa siksi kovalta nykyaikaan sekin. Osuuskassat välittivät lainaa yli 7 000 maanviljelijälle ja 165 kunnalle. Markan devalvoitumisen vuoksi laina kasvoi lopulta markkamääräisenä 70 prosenttia suuremmaksi kuin se oli ollut nostettaessa. Kuullostaa aika hurjalta, ei ne 90-luvun valuuttalainat kait näin paljoa sentään nousseet?

Vain noin 20% lainan ottajista pystyi jollain tavoin selviämään korotetuista takaisinmaksuista. Kurssitappio nousi noin 250 miljoonaan markkaan ja tämä ylitti sekä Osuuspankkien Keskuslainarahaston 100 miljoonan markan pääoman että myös osuuskassojen yhteenlasketut noin 200 miljoonan varat.

Valtio maksoi kurssitappiosta yli 200 miljoonaa markkaa, Osuuspankkien Keskuslainarahasto 26 miljoonaa ja lainanottajat 5 miljoonaa markkaa. Itsekin olen syntynyt talossa joka myös meni vasaran alle tuolloin 30 -luvulla samoin kuin meni muutama muukin latovainiolainen tila.

Kylttejä

Jos haluaisi majoittua salaa Thaimaassa, vaikkapa siten kuin WinCapita jermut tekivät, voisi olla epäviisasta mennä suurimpiin hotelleihin. Laittavat sen päivän uusien majoittautujien nimet esille sisäänkäynnin viereen.



Ja tässä vielä paikallisbussien aikataulut.

Pääkatu

Katan pääkatu ei ole rantakatu vaan välissä on kilometrien pituinen pitkulainen golfkenttä ja -hotelli.



Toisella puolella on liikkeet ja kaupustelijoitakin. Toisella puolella pitkä aita joka rajoittaa näkyväisyyden rantaan. Sillä puolella kun käveli niin lomaosakkeiden myyjät alkoivat ahdistelemaan. Kuvio on aina sama: Pariskunta kun kävelee niin kummallekin tarjotaan raaputusarpaa joissa on mahtavia palkintoja. Ensin annetaan arpa toiselle joka raaputtaa "ei voittoja" ja sitten toiselle joka raaputtaa voiton. Voiton suuruus jää vielä arvoitukseksi ja pitäisi mennä se tarkistamaan johonkin hotelliin iltaisella. Siellä sitten alkanee se lomaosakkeen kaupittelu.

Tässä uhrit.



Ja kamera kiertää Katan pääkadulla Tropical Resortin edustalla.

Nokian kurssi

Missä lienee optiomiljonäärit nykyisin, varmaan jo eläkkeellä ja tyytyväisinä katselevat etteivät ole enää töissä. On se kurssikehitys ollut huonoa muillakin kännykkäfirmoilla.

Jos joku olisi kolme vuotta sitten ostanut Ericssonin osakkeita 20 000 eurolla olisi niiden arvo nyt 920 euroa. Jos taas hän olisi sijoittanut saman summan Sony Networksiin olisi hänellä nyt koossa 158 euroa.

Mutta jos tuo humanteri olisikin päättänyt laittaa elämän risaiseksi ja ostanut koko rahalla kaljaa, lonkkua ja sidukkaa niin olisi ollut ainakin hauskaa jonkin aikaa.
Kun hynä olis loppunut niin eikun kauppaan palautuspullojen kanssa ja hän olisi tyhjistä pulloista saanut noin 1540 euroa

Pitkäntävene

Mikähän evoluutioteoria on matkaansaattanut Thaimaan pitkähäntäveneet? Esim. Vietnamissa ei niitä ole vaan pääosin melottavia pyöreitä paatteja.

Pitkähäntävene pysyy pystyssä vaikka laskuvesi vie veden mennessään ja vene jää kuiville, pohja on tasainen. Vanha kuorma-auton moottori toimii voimanlähteenä ja pakkia ei tarvita kun akseli käätyy liki 340 astetta.

Tässä turisteja viedään sukeltamaan ja snorklaamaan korallisaarille. Hinta vajaa 100E/perhe/päivä.