Aaltosen linjapiili Vieremän kautta Latovainioon

 Krapu 49.

Niin, entisaikaan ei meilläpäin puhuttu busseista vaan linja-autoista. Joku holja sanoi linjavaunu tai vitsikkäästi linjapiili. Latovainiosta pois ja takaisin oli eläkeläisillekin vain kaksi vaihtoehtoa ja kaksi reittiä.

Kakkostieltä saattoi päästä postiauton tai Humppila-Forssa paikallisliikenteen vuorolla. Vieremän kautta hiekkatietä pitkin pääsi kerran päivässä ees-taas. Paluu oli Forssasta iltapäivällä klo 14.15. Se oli monen koululaisen paluureitti.

Aaltosen kuskeista muistan muutaman jotka oli vihaisia tai leppoisia. Siniketo oli tiukka ja Urpolan Esko toista maata. Samoja kuskeja tapasi sitten myös tilausajoliikenteessä. Parhaiten heitä bongasi koulun jälkeen Shellin baarissa lähtöä odotellessa. Pajatsoa he hakkasivat.

Viikolla 49 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Jätä krapusi linkki blogiin: 

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/12/04/lomatunnelmissa/
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole. Nyt on aikaa vuoden loppuun ja ylikin  

Krapu 48

 Niin,

Huvila oli lapsuudessani sana jota viljeli ainoastaan parempi väki. Kylässämme ei tainut olla ketään asukasta jolla olisi ollut huvila toisaalla tai siis itse kylässäkään, -Latovainiossa. Sen sijaan poismuuttaneet tai perijöiden jälkeläiset nimittivät lapsuudenkotejaan mökeiksi.

Huvila oli ollut mielessäni ehkä jotain hienompaa. Puinen talo vilpoloineen ja lasiverantoineen järven tai meren rannalla. Kristalliset viinikarahvit ja hienot hopea-aterimet keittiössään ja ehkäpä jopa palvelusväkeäkin.

Naimattomat poikamiehet pitivät majaansa useimmiten perin vaatimattomissa asunnoissa, äitini nimitti joitakuita niitä mörskiksi. 

Hiukon mäessä sijaitsi Lundin Joosen mökki sekä Vallin Vihtorin talo. Vihtorin talo oli melkein huvila kun siinä oli puutarhakin.

Krapu on otsikko mukaan lukien tasan sadan sanan mittainen kirjoitus, krapuhaastetta emännöi SusuPetal, jonka blogissa haaste sunnuntaisin ilmestyy, ohjeet löydät sieltä.

Viikon 48 krapusanat ovat maja, talo, huvila.

Krapu 47

 Niin,

Kun lunta ei ole vielä maassa, syksykin harmaimmillaan, tuntuu että asiat, esineet, muistot, tulevaisuus ja koko elämä tästä eteenpäinkin tulee  olemaan vain harmaata.

Nuorella miehellä oli ollut oppimisvaikeuksia ja häntä oli siitä kiusoiteltu koulussa. Työmatkat hän kulki mopolla ja ajokorttirahat kokoon saatuaan hän meni toiveikkaana autokouluun. 

Ajokoe meni jotenkin,  kolmas kirjallinen ei. Insinööri oli sanonut että et tule koskaan saamaan ajokorttia. Forssasta Latovainoon meni Vieremäntie ja insinöörin sanat vielä tuoreena muistissaan mies pysäytti moponsa Vieremän myllyn viereiselle sillalle. 

Talutti mopon sillan vieressä olevalle levennökselle ja mies kiipesi sillan kaiteelle. Hyppäsi hyiseen marraskuiseen koskeen. Isänsä tiesi mistä etsiä kun mopo löytyi, mutta nuorimies löydettiin patoluukkujen keskikohdalta vasta viikkoa myöhemmin.

Tositarina 60-luvulta

Viikolla 47 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/11/20/ehk/

Krapu

 Niin, lapsuusmuisto

60-luvulla Latovainion kyläpalveluissa oli aukko. Kylässä ei ollut lainkaan vähäväkisille yleistä pyykinpesupaikkaa. Moni pesi valkopyykkinsä saunassa ja talolliset ehkä karjakeittiössä. Tarvittiinhan pesuun lämmintä vettä ja kattilahommana se oli vaikeaa. 

Pikkupojan mieleen painui kun Lyyli halusi tulla pesemään pyykkiä Tyytynojan rantaan. Omaa pyykkipataakaan hänellä ei ollut vaan sovittiin että lainaa meidän. Rannassa ei ollut muurattua pesääkään vaan Lyyli teki sellaisen ensin irtokivistä. Seurasin silmä kovana ja nostin purosta hänelle kiviä. 

Muutama klapi pantiin palamaan pesään kun pata oli täytetty vedellä. Oli liian tiheästi puita aluksi ja puut vain savuttivat.      " Se lyö summauksiin " sanoi Lyyli kun happea ei tullut tulelle tarpeeksi.

Viikon 46 krapusanat ovat aukko, tiheä, pata.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.https://susupetalsanat.wordpress.com/
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Krapu

 Niin

Niin mentiin rippikoulun suoritettuamme kesällä Jokioisten Leimukallion tanssipaikalle lauantaina. Hopeinen risti kaulassa ja poolopaita päällä. Oltiin miesmäisiä vaikka lapsia vielä. 

Paikalla oli  Carola ja joku Henry Theel. Kyyti oltiin saatu naapuripojan autolla jolla oli kortti. Tutustuttiin kuningas alkoholiin myös, olimme voimamme tunnossa.

Tanssia ei osattu, mutta pyörittiin nurkissa ja katseltiin menoa, jossain tapeltiin, toisaalla oksennettiin. Portaiden alla olevaan putkaan raahattiin jotakuta. 

Ilta alkoi hämärtää mutta juomamme alkoholi oli kirkasta ja sitä ei ollut paljoa, mutta meille ihan liikaa. 

Tuli järjestysmies meille sanomaan että täällä ei teirän pikkupoikien ole syytä enää iltaa jatkaa. Onneksi kuski oli selvä ja mentiin kotiin.

https://susupetalsanat.wordpress.com/

Viikon 45 krapusanat ovat tutustua, kirkas, jatkaa.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Pitkä poraus

 Holjaa! -huudahti  Tommi kun hän Kaivokujan kautta oli kouluunsa menossa. Äijälän-Markkulan peltojen rajatienoilla kökötti pitkä tappi. 

Mikä toi tommonen on? -kysyi koulukaveri Antti, -hänkin perin hämmästyneellä äänellä ja pojat lähtivät kovaa vauhtia juoksemaan Terävän koululle. 

Koulun pihalla he aistivat perin oudon tunnelman. Kaikki jo kouluun saapuneet tuijottivat Jänhijoen ja kakkostien suuntaan. Tualla se on joku sanoi ja kaikki siristelivät silmiään. Ei mennä sinne ny lähemmäksi. 

Sitten opettajat Lintunen ja Koistinen tulivat myös pihalle ja selittivät: Te oppilaat nyt todistatte ihmiskunnan suurta saavutusta. Tämä on pieni asia kiinalaisille mutta suuri asia latovainiolaisille. Kiinalaisten  pitkä pora tuli lopultakin läpi maapallon. 

Viikolla 43 on vuorossa kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan oheinen kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin susupetalsanat.wordpress.com
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa. Kuva Cara

Suru-uutinen Laukku-Leena on kuollut.

 Niin, kirjoitin hänestä taannoin. Useita kymmeniä vuosia kiertolaiselämää.  

Usea lehti onkin jo kirjoittanut asiasta. Yle Areena jatkaa varmaankin seuraavaksi.

Ja tässä yksi kirjoitukseni.  https://holjander.blogspot.com/2018/01/laukku-leena-tai-kassi-alma.html

Pillerinpyörittäjä

 Niin.

Pillerinpyörittäjä.

Murphy heräsi arkipäivisin herätyskellon soittoon. Hän söi aamiaisensa ja kiirehti jalan kolmen kilometrin päähän. Meni töihinsä tilastovirastoon. Muurahais-ihminen.

Eräänä aamuna  hän havahtui miten paljon paperiroskaa ja kertakäyttömaskeja olikin tuon vakiokävelymatkansa varrella.

Seuraavasta aamusta alkaen hän heräsi puoli tuntia aikaisemmin ja varustautui muovikassilla, että pihdeillä. Keräsi joka päivä mennen-tullen roskat kassiin kotona käärien ne tiukalle pallolle. Palloa hän kuljetti aluksi narulla sidottuna selässään. Vuosien kuluessa kun pallo suureni, hän laittoi pallon läpi akselin ja akseliin kaksi suksisauvaa työntöaisoiksi. 

Murphystä tuli kuuluisa, häntä haastateltiin paikallislehteenkin. Murphy hymyili kuvassa maireasti ja nyt jo rintaan asti ylettyvä roskapallo oli siinä hänen vieressään. 

https://susupetalsanat.wordpress.com/

Viikon 41 krapusanat ovat kello, ihminen, muurahainen.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Krapuilua

 

Niin, ovela aavistaa tulevankin

Koko Jokioinen oli aikoinaan vain osa isoa von Willebrandtin kartanoa. Marsalkka Mannerheimin velikin oli omistajana aikoinaan ja viimeisin rahamiesomistaja ennen kuolemaansa ja kartanon valtiolle päätymistä oli Kordelin.

Kordelin omisti ison sahan Raumalla ja loimijokea pitkin oli oiva väylä uittaa tukkeja omalle sahalleen, josta ne voitiin laivata tarvitseville.

Niin ovela ei Kordelin ollut että olisi aavistanut karun kohtalonsa. Risto ja Gerda Ryti olivat todistamassa verityötä hänen syntymäpäivänään.

Kodelinin omaisuus meni valtiolle ja testamentissa oli että kaikki piti muuttaa rahaksi. Se oli huono hetki mutta saihan Valtio Kultarannan ja kulttuuri rahastonsa. Risto Ryti toimi testamentin toimeenpanijana.

Viikon 40 krapusanat ovat aavistaa, ovela, kartano.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/10/02/haadeksen-hupakot/

Heinävesi, Savenaho, Kermankoski, Valamo, Karvio

Niin, syksyllä Heinävedellä ja Valamossa.

Puuruska oli syys-lokakuun vaihteessa maksimissaan

Savenaho-mökki Ruokoveden rannalla

Kermankosken kohalta käännyttiin Wirran Vietävään. 

Heinäveden kulttuurikirkko on sisältäkin mahtava, mutta ei ollut nyt avoinna.

Voisiko tuota paremmin kalliolle perustaa.

Ikiaikaiset penkkirivistöt

Sankarihaudoissa lepäsi 163 heinävetistä sankarivainajaa

Kirkko rakennettiin vuonna 1840. Vuonna 1887 salama iski kirkkoon kesken jumalanpalveluksen ja tappoi talollinen Kettusen. Moni muu vahingoittui.

Kirkon vieressä olevaan mänty-kuusisaarekkeeseen on haudattu useita sukuja.

 

Arvaamaton tulevaisuus.

 

Tositarina.

Aikoinaan Tekusta valmistuttuani hain töitä eri puolilta Suomea ja päädyinkin sitten 70-luvulla kuvaputkitehtaalle Imatralle (Valco). Sehän oli äkkisyvä työpaikka ja päättyi yhtiön talousvaikeuksiin alle vuoden sisällä. Imatralla oli paikallislehti nimeltään Uutis-Vuoksi ja siinä oli samoihin aikoihin uutinen onnettomuuteen joutuneesta lehdenjakajasta:

Asuin Jutinkadulla ja samalla kadulla oli aamuyöstä iso vesilaitoksen vesiputki rinteen läheisyydessä katkennut. Uutisessa kerrottiin että polkupyörällä hämärässä liikkunut lehdenjakaja oli nähnyt tiellä vain ison vesilammikon jo kaukaa. Näytti matalta sadevesilätäköltä. Lehdenjakaja otti kunnnon vauhdin ja oletetun lätäkön kohdalla nosti jalat ylös sivulle.

Lätäkkö olikin syvä, koska voimakas vesivirta oli vienyt hiekan rinteeseen ja jakaja upposikin pyörineen tosi syvälle.  

https://susupetalsanat.files.wordpress.com/2022/09/vko39.jpg
Viikolla 39 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Niin, tuota SusuPetalin haastekuvaa katsoessa mieleeni tulee sanapari ”arvaamaton tulevaisuus”.

Voisi olettaa että rantakallio jatkuu loivana pitkällekin järvelle ja sinne olisi uimataidottomankin turvallista hitaasti kahlata. Kuva ei kuitenkaan kerro kaikkea mitä ihmisilmä lähempää tarkastellen todennäköisesti huomaisi. Vain kuvaa katsoen voisi myös olla niin että kyseessä onkin syöpynyt kallionkieleke ja vesi onkin todella äkkisyvää ihan veden ja kallion yhtymäkohdassa.

Aku Ankka

Eka Aku Ankka

Niin, lapsena me kaikki perheen lapset aloitimme koulutiemme Latovainion Terävän kansakoulussa. Meitä oli seitsemän jotta yhtäaikaa emme koulusta kotiutuneet ja osa minusta vanhemmatkin olivat jo koulunsa lopettaneetkin. Muistikuvieni mukaan Aku Ankka kannettiin meille keskiviikkoisin ja niinä päivinä koetettiin tulla ensimmäisenä kotiin. ”eka-akuankka” -sanalla ilmoitimme toisillemme mikäli samoihin aikoihin kotitiellä olimme tulossa.

Aku Ankassa oli puhekuplia ja ajatuskuplia. Myös kuplia joissa oli mustia pilviä pään päällä sekä salamankuvia. Kuplassa saattoi lukea ”ärinää, murinaa, jupinaa”. Siisti tapa ilmoittaa lukijoille ankkojen tunnetiloja ilman pitkiä sepustuksia

Sohvaa meillä ei ollut vaan lehti luettiin hetekalla. Hetekalla istuttiin ja törtevänä luettiin, -ekana, vaihtoihin ei suostuttu.

Viikon 38 krapusanat ovat ärinä, sohva. vaihtaa.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini. https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/09/18/kennelimist-tunnelmaa/
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Tyytynoja Krapu

 

Juuret Tyytynojan törmällä.

Lapsuuteni Latovainiossa ei ollut jokea eikä järveä, -merestä puhumattakaan. Sen sijaan kotipaikkani ohi virtasi lähisuolta tuleva Tyytynoja. Siellä saattoi kevättulvien jälkeen peseytyä humus-, ja lannoitepitoisessa vedessä. Tyytynoja laskee tuosta kilometrin virtaaman jälkeen Jänhijokeen, joka taas laski kymmenen kilometrin jälkeen Loimijokeen ja Loimijoki johti Huittisten tienoilla Kokemäenjokeen. Näin on vieläkin.

Paikka jossa saatoimme uida paremmin oli puolentoista kilometrin päässä kotoamme ja nimitimme sitä Kuohuksi. Siinä kohdassa meni kävelysilta Jänhijoen ylitse ja suurehkon navetan lantala oli aivan joen rannalla, sitä emme ajatelleet. Keväällähän siinä oli koski mutta perin pienet olivat koskensa kuohut, kuivaan aikaan maanviljelijät ajoivat hevosilla rattaineen siitä yli.

Viikolla 37 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin https://susupetalsanat.wordpress.com
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Sponsored Content

Vihdin Kurjoo, Kurjolampi

 Niin, suomessa on paljon Latovainiontyyppisiä kyläalueita. 21.08.2022 lähdin pyöräilemään Kurjolammen reunalta kohti Kurjoota.

Hevosaluetta tämä vanha myllytie

Niitunmäki. Kuumassa oli talo Vinola ja siinä asuivat Niittymäet.

Voisin veikata että seuraavaksi kaatuu tielle tämä harmaa kuusi juuret ovat jo tyhjän päällä.

Moni on jo kaatunut toiseltakin puolelta sekä ensin tielle.

Kyseessähän on harjulla kulkeva tie

Jotenkin tyylinä on entisaikoina ollut reunustaa tiet kuusiaidoilla. Uhka vai mahdollisuus, -kas siinäpä kysymys.

Tämän mökin kuusiaita on venähtänyt ylipitkäksi ja talokin on lahonnut, terassi hapantunut.

Mäntysuontie. Öhytalo 

Vanha hirsitalo, toisessa päässä ilmeisesti savussauna tai riihi

Pärehöylänpolulle poikkesin. Johti vain yksityismökeille.

Potkukelkka maamerkkinä ja koristeena.

Paikoin oli tien molemmin puolin kansallispuistoa

Pekkapellontie. Siellä viljellään pekkoja.

Aulangon Hugo Park

 Niin, Aulangon kauniissa puistossa voi kiipeillä puissa ja laskea vaijeriliukua.

Aulangon Hugo Park  kolme helpointa rataa. Klikkaa mustan ikkunan vasemman alareunan pienempää kolmiota ellei isommasta käynnisty.

Kesäkuun viimeinen viikonloppu 2022.

Merikarvian Muumaa

 Merikievarista Muumaaksi muuntautui Jokkeri Elevaaran aiemmin isännöimä tanssipaikka.  

https://www.is.fi/viihde/art-2000005080660.html

Eli kun mentiin Porista kohti Vaasaa sieltä löytyi nostalginen maaseutumiljöö, melkein kuin tekoselkosteni maatila.

Tästä sisään ja pienimmät sai näkkäriä jota sai antaa eläimille, paitsi hevosille ei.

Päivän ohjema oli selkeä, mutta sai myös mennä omaan tahtiin. Paljon oli vesipisteitä janon sammuttamiseen ja käsien pesuun. On myös ravintola.

Kaikista rakennuksista en tohtinut kuvata ja välttelin myös sivullisten esiintuloa. Oli yksi kesän kuumimmista päivistä, eli  viikko 26 vuonna 2022. Tuolla oli kangaspuut, käsikivet ja matonkudontaa ja eläinsuoja.

Entisaikaankin oli rakennukset kehässä ja saatiin suljettua sisäpiha.

Ravintola ja kahvio jossa voisi pitää vaikka häät.

Nämä hienosti auringonvalolta suojaa antavat puut taitavat olla salavia. Toisaalla oli myös Terijoen salavia, -kauniita puita.

Stella muuttui pupuksi

Kuumuudesta huolimatta lapset kirmasivat keskittymään piirtämään kania omaan paperiinsa. Kani tuossa maassa kuin Basset-koira ja alemmassa kuvassa tytön sylissä keskellä. Se pyrki myös karkuun.

Tätä muistan itsekin taannoin tehneeni kotona. Kauralaarissa kävelyä ja uintia.

Poniajelua ja lopuksi porkkananpalan syöttö kädestä.

Nukketeatteri perinneaitassa, kuumuuden vuoksi pikavisiitti.

Traktoriajelu turvallisesti tontin rajoja seuraillen.

Tulisiko tähän tuulimylly joskus?

Perinneaitan käsikivet. -kaurajauhoja syntyi

Kutunlypsyssä oli paljon seuraajia ja osallistujia.

Heinäladossa sai hyppiä ja kiipeillä köysissä.

Riistatutkijatkin tutkivat jätösten perusteella eläinten esiintyvyyttä.

Huhtikuussa syntyneitä kanoja

Lammasaitaukseen sai mennä ja lampaita ruokkia.

Myllynkierto

Paljon tarttui muitakin kuvia negatiiviin, mutta katsokaa paremmin täältä ja facebook sivuilta.

https://koivuniemenherra.fi/